25.01.2017 14:31 | Markus Hirvonen

Nuorten työttömyyteen käsiksi uusin keinoin

Nuorten työttömyyttä ratkomaan yhteistyössä

 

Olen tutkinut viime aikoina Juuan kunnan alueen työttömyystilannetta. Jokainen työttömyysjakso on yksilötasolla kriisi ja kaikkien toimijoiden tulisi työskennellä ihmisten tilanteen parantamiseksi työmarkkinoilla. Kokonaisuuden näkökulmasta olen eniten huolissani nuorten lisääntyvästä työttömyydestä meidänkin alueella. Lisäksi olen huolissani siitä, että tiedossa olevat byrokraattiset esteet ja eri toimijoiden pirstaloituminen haittaavat työllisyyden hoitoa. Nämä asiat hahmottuvat parhaiten esimerkein.

 

Tilastojen mukaan Juuassa oli viime vuonna 45 alle 25-vuotiasta työtöntä. Tämä luku näyttää vain kasvavan uudessa tilastossa. (63 hlöä) Välittömästi kun sain tiedon, otin meidän työllisyysihmiset kasaan ja aloimme miettiä toimenpiteitä. Näin putkiaivona ajattelin heti, että haluan tietää keitä nämä ihmiset ovat. Olisin henkilökohtaisesti kunnanjohtajana soittanut jokaiselle nuorelle ja pyytänyt kahville. Siinä olisin tutustunut näihin nuoriin ja omien verkostojeni kautta olisin todennäköisesti saanut henkilöille sovittua työhaastatteluja. Juuan ja Nurmeksen alueella on jonkin verran yrityksiä, jotka kärsivät hakijoiden puutteesta ja keskustelussa olisi voinut käydä läpi näitä mahdollisuuksia nuorten kanssa. Koska kyseessä on eri viranomainen, eli työvoimahallinto, kuntaan ei voi luovuttaa tietoja näistä nuorista. Tai voi tietyin edellytyksin, mutta lähtökohtaisesti luovuttaminen vaatii suostumuksen. Vika ei ole työvoimahallinnossa vaan rekisteritietoja ei saa lain mukaan luovuttaa ns. tuosta vain, vaan siinä on käytettävä harkintaa. Näin ollen meillä ei ole nopeaa keinoa saada tietoa alueemme työttömistä nuorista, vaikka meillä olisi resursseja auttaa heitä. Juuassa on oman työllisyysasioita hoitavan henkilön lisäksi etsivän nuorisotyön palveluja, nuortenpaja ja lukuisia nuorten kanssa toimivia järjestöjä. Mutta kukaan toimijoista ei saa näitä tietoja.

Me saamme tiedot sitten, kun nämä nuoret  tulevat ns.työmarkkinatukilistalle eli ovat olleet työttömänä 200vrk. Mutta kuinka moni näistä nuorista on jo menettänyt itsetuntoaan, motivaatioitaan ja useita mahdollisuuksia tämän työttömyysjakson aikana? Työttömien kanssa keskusteltuani ja tutkimustietoa lukiessa jo kolme kuukautta on kriittinen aika, jonka jälkeen alkaa negatiiviset vaikutukset yksilössä. Näin ollen asiaan pitäisi päästä kiinni nopeammin.

Nuorten kannalta olisi tärkeintä se ensimmäinen kohtaaminen. Se on kuin sairaalan päivystys, ensiavun on onnistuttava oikeassa määrityksessä, jotta potilas saadaan oikean hoidon piiriin. Mielestäni nuori pitäisi tavata samana päivänä tai lähipäivinä siitä, kun hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. Siinä yhteydessä tulisi kunnolla käydä läpi henkilön työkyky, koulutus, motivaatio ja muut lähtökohdat työllistymiselle. Näinhän työvoimahallinto toimii lakisääteisten tehtävien mukaan, mutta tässä olisi se yhteistyön tehostamisen paikka. Nimittäin te-toimistojen resurssien lisäksi kunnissa ja järjestöissä on resursseja nuorten työllisyyden hoitoon. Voisimmeko ajatella niin, että nuori ohjattaisiin aina kuntaan esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön tai kunnan työllisyyskoordinaattorin juttusille, vaikka hän ei olisi vielä syrjäytynyt? Hänet ohjattaisiin näiden palvelujen tietoon aina, ilman mitään poikkeuksia. Mikäli koulu- tai työpaikkaa ei te-toimiston kautta järjesty heti, annettaisiin kunnasta henkilön tiedot, johon nuori ottaisi heti samana päivänä yhteyttä. Kuntien toiminnoilla voisi järjestää nuorille polkuja työelämään, koulutukseen ja vaikkapa harrastustoimintaan. Siihen on esimerkiksi etsivässä nuorisotyössä erinomaista osaamista.  Tämä kaikki siis saman viikon sisällä, kun henkilö on työttömäksi ilmoittautunut. Ei sitten, kun henkilö on ollut 200 päivää työttömänä.

Vaikka nuorten passivoitumisesta puhutaan, en suostu vielä sitä uskomaan. Olen jotenkin havainnoinut, että ekstrovertit menestyjät selviävät kaikissa ikäluokissa. Muut kuin ihannoinut superihmiset, katsotaan liian usein ja liian helposti passiivisiksi, vaikka kyse voi olla vielä kehittymättömästä itsetunnosta. Kun itsetunto kehittyy ajan kanssa, opiskelu ja työmarkkinakelpoisuus selkeästi kasvavat. Näin ollen on etsittävä uusia tapoja ajatella ja siinä järjestöt ovat isossa roolissa. Oma, jopa hieman ylikehittynyt itsetunto, on kehittynyt jäähallin pukukopeissa. Siellä on kehittynyt myös tavoitteellinen työskentely ja ryhmätyötaidot.

Näin ollen olen kehitellyt ajatusta, että tässä prosessissa olisi saatava mukaan erilaiset järjestöt, jotta saataisiin nuorten psyykkikset, fyysiset ja sosiaaliset valmiudet kehittymään mukavan tekemisen kautta. Jos nuori ei työllisty tai saa opiskelupaikkaa, olisi tarjolla ainakin mielekästä tekemistä kuten matalan kynnyksen liikuntaa. Juuassa lasten ja varhaisnuorten liikunta-aktiivisuus on hyvin lähellä 100%:ia, mutta hieman varttuneimpien nuorten kohdalla harrastajien määrä laskee. Matalan kynnyksen liikunta –tai kulttuuripalveluiden avulla tätä osuutta voitaisiin nostaa ja sitä kautta saataisiin aikaan nuorten yleinen aktivoituminen, hyvinvoinnin kasvu ja sitä kautta itsetunnon koheneminen. Nuori osaa ja nuori pärjää tässä muuttuvassa maailmassa samalla tavalla, kun hän pärjää osana yhteisöä. Vaikka osana harrastetoimintaa.  Kehittelemme ideaa osana hyvinvointi- ja työllisyystyötä eteenpäin ja tulemme hakemaan asiaan jossain vaiheessa rahoitusta.

 

Maakuntauudistuksen osana valmistellaan useita toimintamalleja ja raportteja työllisyyden hoitoon. Työtä tekee osaavat ammattilaiset, mutta Suomea vaivaa hieman liikaa selvitys-tauti. Osaamme selvittää gradu-töiden tarkkuudella asioita ja piirtää erityisen hienoja toimintamalleja siitä, miten nuori ohjataan työmarkkinoille. Suunnitelmia on osattu piirtää siitä asti, kun nuorisotyöttömyys lähti kasvuun. Mutta emme ole osanneet ratkaista itse ongelmaa, sillä nuorisotyöttömyys kasvaa hurjaa vauhtia. Siksi lähdemme Juuassa etsimään uusia ratkaisuja, konkreettisia tekoja siihen, kuinka voisimme julkisena valtana auttaa ihmisiä. Saa nähdä onnistummeko, mutta ainakin kokeilemme.

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
P. 040 104 2000
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »

Etsitkö näitä?


Kartat

Matkailuinfo


Kirjasto