20.03.2017 09:44 | Markus Hirvonen

Leikkauspolitiikka nakertaa Juuan tehokasta työllisyystyötä!

 

Juuan työllisyystyöhön tehdyt panostukset ja prosessimuutokset ovat tuoneet tehokkuutta kunnan toimintaan. Jos asiaa ajatellaan taloudellisesti, vuonna 2016 Juuan kunnan säästöt työmarkkinatuen niin kutsutussa sakkomaksuissa olivat vuoden aikana noin 120 000 euroa. Mutta koska olemme Juuassa kunnianhimoisia, laitoimme tälle vuodelle vielä kovemmat tavoitteet. Alkuvuonna 2017 säästö vuodesta 2016 on ollut jo 20 000 euroa, joten olemme näillä tehokkailla toimilla päässeet edelleen maksuissa alaspäin. Keinot ovat moninaiset, mutta Juuassa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon palkkatukea eri paikoissa, jotta oikeasta työstä saisi oikean palkan ja todellisia siirtymiä avoimille työmarkkinoille tapahtuisi.

Kuntouttavaa työtoimintaa meillä käytetään myös runsaasti, mutta mielestäni meillä tähän on tiukka seula. Kuntouttavaan työtoimintaan ei saa ohjata ihmisiä siksi, että kunnan pitää säästää sakkomaksuissa. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua, joka tarkoitus on parantaa elämänhallintaa ja palauttaa työkykyä. Näin ollen lain mukaan työkykyisiä ihmisiä ei voi ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Meilläkin on tässä tekemistä, koska kuntouttava työtoiminta muodostuu usein vaihtoehdoksi siksi, että parhaiten toimiva malli, palkkatuki, loppuu kesken vuoden. Tästä olen pyrkinyt pitämään ääntä, sillä palkkatuen leikkaus on paha isku työttömyyden hoitoon. Näin palkkatukea tulisi lisätä kunnille. Tästä tulee käydä kriittistä keskustelua ja etsiä jatkuvasti uusia malleja siihen, että työntekijät työllistyisivät pääosin avoimille työmarkkinoille erilaisten kiertomallien sijaan. Haluan, että Juuassakin kuntouttavan työtoiminnan käyttö suhteessa muihin malleihin vähenee. Joskin meillä suunta on jo oikea.

Työllisyyden hoito on silti ennen kaikkea inhimillisyyskysymys. Tätäkin asiaa peilataan liian usein raha edellä tai euron kautta, vaikka ajatusmalli on oltava päinvastoin. Työllistyvät ihmiset ovat vähemmän alttiita syrjäytymiselle ja sote-ongelmille. Näin ollen työllisyyden parantaminen tuottaa yksilölle yleensä enemmän positiivisia vaikutuksia kuin mikään muu yksittäinen asia. Jokaisen mittarin ja tilaston takana on yksilöitä, joiden hyvinvoinnista meidän tulee olla kiinnostuneita. Jos siis saamme lukuja alaspäin, oikein toteutettuna se parantaa alueen hyvinvointia valtavilla askelilla. Mutta se edellyttää toimien oikeellisuutta. Tähän tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Olen kysynyt useassa maakuntauudistuksen työryhmässä, onko Suomen työllisyyden hoito toimivaa? Ja olisiko meidän malli tämä, jos saisimme sen rakentaa tyhjästä? Aina on vastaus ollut, ettei tätä mallia tyhjästä rakennettaisi. Sen vuoksi nyt on mahtava paikka muuttaa meidän systeemi asiakaslähtöiseksi ja ottaa pääkohteeksi avoimille työmarkkinoille työllistyminen. Malli, jossa vain yhteiskunnan parhaat ja huippukoulutetut saavat oikeaa palkkaa ja muut erilaisia tukipalkkoja, ei voi olla hyvinvointiyhteiskunnan malli. Emme tarvitse yhtään virastoa tai toimijaa lisää, tarvitsemme aitoja työpaikkoja ihmisille.

Me Juuassa jatkamme tällä linjalla ja lisäämme edelleen panostuksia erityisesti nuorten tilanteeseen. Tavoitteena on tavoittaa jokainen nuori ja auttaa kaikin keinoin opiskelu- ja työpaikan löytymisessä. Muiden toimijoiden, erityisesti eduskunnan vastuu on erittäin suuri tässä työssä. Nuoret ovat erityisen haavoittuvaisia siinä vaiheessa, kun elämän suuntaa etsitään. Sen vuoksi koulupaikkoja maakunnassa tulee olla tarjolla, joten tulevat lisäleikkaukset ammattikoulupaikkoihin saavat verenpaineeni nousemaan. Kunnissa tehdään valtavasti työllisyyden eteen työtä, mutta meiltä ollaan viemässä eväitä tästä työstä. Juuassakin meillä loppuvat keinot, elleivät alueen yritykset voi hyvin ja työllistä ihmisiä. Tai jos alueemme nuoret eivät saa opiskelupaikkoja esimerkiksi ammattikoulutuksen ja lukioiden paikkojen vähentämisen seurauksena. Sen jälkeen on turhaa kunnissa tehdä työllisyystyötä, jos meiltä syödään eväät ennen lounastuntia. Erityisesti ammatillisen koulutuksen paikkojen riittävyys on elinehto, sillä suuret eläköitymiset uhkaavat jo nyt erityisesti reuna-alueiden työllisyyttä. Talouskasvun kiihtyessä ja investointien lisääntyessä tulee olla työvoimaa saatavilla. Työttömyyden ollessa korkealla, paras satsaus tulevaisuuteen on koulutukseen panostaminen. Se auttaisi yhdessä palkkatuen kanssa kunnan työllisyystyötä erinomaisen hyvin.

 

 

Kommentit:

20.03.2017 10:33 | Jussi Hermaja
Minkä rikoksen Juuan kunta on tehnyt, jos se on saanut sakkoja? Sakkohan on rahallinen rangaistus rikoksesta. Vai olisiko tässä kuitenkin kysymys kunnan lakisääteisestä työmarkkinatuen maksuosuudesta? Sinänsä hienoa jos vihdoin ymmärretään, että työnteko on jotakin, mistä maksetaan oikeaa palkkaa ja kunta haluaa olla auttamassa työttömiä työllistymään ihan oikeisiin töihin. Tämähän kai on ollut lainsäätäjän tarkoituskin kuntien maksuosuudesta säädettäessä. Hienoa! Sitä silti tässä ihmettelen, että miten kaupungin ylin viranhaltija voi kepeästi todeta ensin "lain mukaan työkykyisiä ihmisiä ei voi ohjata kuntouttavaan työtoimintaan" Ja sitten myöntää oman organisaationsa rikkovan ko. lakia: "Meilläkin on tässä tekemistä." Tämähän osoittaa rikolllisen toiminnan ja vieläpä sen tahallisuuden aika yksiselitteisesti. Tällaisesta voi saada ihan oikeita sakkoja...
20.03.2017 17:38 |
Kiitos Jussi tarkennuksesta. Työmarkkinatuen sakkomaksut ovat kansankieleen vakiintunut ilmaus, jota rohkenin blogi-tekstin tyylisessä kirjoituksessa käyttää. Se että meillä on asiassa tekemistä, ei tarkoita lain rikkomista. Se tarkoittaa, että jatkuvasti pitää kehittyä sen arvioinnissa, mikä on ihmiselle se oikea paikka. Jokaisen henkilön kanssa käydään keskustelut ja pyritään löytämään optimaalinen ratkaisu. Lakia ei missään nimessä tietoisesti rikota. Jos tulee vääriä ratkaisuja, niitä sitten korjataan.
21.03.2017 10:35 | Venla
Yrittämisen, ja palkkauksen helpottaminen ovat ainoat keinot työllisyyden lisäämiseksi. Tietenkin näitä kahta asiaa koskevat säädökset tehdään ylemällä taholla, eikä kunta paljon pääse niihin vaikuttamaan. Ns. tavan tallaajalle tulee äkkiä byrograattinen kynnys vastaan, jos vaikka oman yrityksen perustaminen onkin mielessä. Voisiko kunta antaa tähän apua? Esim. kirjanpidon ja palkanlaskennan ulkoistaminen maksaa yritykselle n. 200e/kk, mutta tuo ylimaallisen helpotuksen yrityksen käytäntöihin! Voisiko kunta kustantaa tämän toimenpiteen, jotta yrittäjälle jäisi vain huolehtia yrittämisestä? Lisäksi toivoisin käytännön neuvoja ja apua yritysten kansainväliseen kaupankäyntiin jo yrityksen suunnitelu ja perustamisvaiheessa. Ainoa keino kunnan vaurastua, on tuoda rahaa jostain muualta. Siispä kannattaa panostaa yritysten vientiin.

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
P. 040 104 2000
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »

Etsitkö näitä?


Kartat

Matkailuinfo


Kirjasto