17.05.2016 14:15 | Markus Hirvonen

Asumisen riskiä alemmas maaseudulla- rakennusmääräykset maakunnissa vuoden 2006 tasolle

Kun olen toiminut pienen vireän maaseutukunnan kunnanjohtajana nyt pari kuukautta, minulle alkaa hahmottua syitä, miksi maaseudulta muutetaan herkästi kaupunkiin. Perinteiset syyt kuten opiskelu- ja työpaikat on tietysti edelleen voimissaan, mutta asia ei ole lainkaan niin yksinkertainen. Kyse on myös muista tekijöistä. Nuoren väestön saaminen kuntaan vaatii myös muita tekijöitä, joista yksi keskeinen on asumisen riski. Tätä riskiä tulisi ministeriöiden alentaa.

Asumisen riski

Kaikkien tiedossa on, että rakentamisen kustannukset ovat lähes tuplaantuneet vuodesta 2006 vuoteen 2016. Kustannukset ovat nousseet kaikissa kululuokissa. Ainoa asia, johon kunta voi rakentamisen hinnassa vaikuttaa, on tontin hinta. Tontin hinta, varsinkin jos rakennetaan vuokratontille, ei ole kuitenkaan se merkittävin tekijä asumisen hinnassa. Esimerkiksi Juuassa tonttien hinnat ovat maltillisia ja muodostavat vain pienen osan rakentamisen kokonaiskustannuksista. Merkittävimmän kustannukset muodostuvat työn ja materiaalien kustannusten noususta. Maaseudulla vielä toistaiseksi on saatavilla ammattitaitoista rakennushenkilöstöä normaaleilla kustannuksilla, joten sekään ei varsinaisesti ole ongelma. Ongelmana on materiaalikustannusten nousu. Ministeriö on koko ajan tiukentanut energiavaatimuksia, joka tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että taloon laitetaan enemmän eristettä ja muuta rakennusmateriaalia. Enemmän eristettä-paksummat seinät- enemmän seinämateriaalia ja enemmän kaikkea. Ja näin ollen valmiin talon hinta on kohonnut korkeaksi. On arvioitu, että omakotitalon rakentaminen vuonna 2006 oli noin 50% edullisempaa kuin se on vuonna 2016. Siitä pääsemme rakentamisen riskiin.

Jos normaalikokoisen tavallisen omakotitalon rakentaminen maksaa paikasta riippumatta 250 000e, minne se kannattaa rakentaa? Tavallinen keskituloinen perhe miettii silloin riskiä ja pankkikin velvoittaa riskiä miettimään. Entä jos tulee työttömyyttä? Entäs jos tulee ero? Entäs jos puoliso kuolee? Mitä jos perheemme kasvaa ja tarvitsemme isomman talon? Näissä kaikissa kysymyksissä tulee vastaan riski siitä, jos talo jääkin myymättä. Näin ollen rakentamista miettivä miettii kysymystä; jos pakko tulee, saanko taloni myytyä ilman velkavankeutta.  Välittäjien tilastoista käy kiistatta ilmi, että yli 200 000e omakotitalot liikkuvat markkinoilla ainoastaan lähiöissä. Pienemmissä kunnissa liikkuvat rivitalot sekä edulliset keskustoissa sijaitsevat hyväkuntoiset omakotitalot. Näin ollen ihmiset eivät uskalla rakentaa taloa muualle kuin paikkoihin, joissa riskin realisoituessa talon saa myytyä pois ilman jäljelle jäävää velkavankeutta. Ja jokaisella on nykyisin riski jäädä työttömäksi, varmaa työpaikkaa ei ole enää olemassakaan. Siksi rakentamisen riskiä lähiöiden ulkopuolella on saatava alemmas.

Keinot?

Rakennusmääräykset tulisi tehdä sektoreittain. Kaupungeissa ja niiden lähiöissä voitaisiin noudattaa nykyisiä määräyksiä. Toisella sektorilla, sanotaan vaikka 10-50km kaupungeista palattaisiin vuoden 2010 määräyksiin, jolloin talon voisi halutessaan jo rakentaa edullisemmin. Ja yli 50km keskittymistä sijaitseville kunnille annettaisiin harkintavalta myöntää rakennuslupa vuoden 2006 määräyksillä. Kunta voisi itsehallintonsa nojalla myöntää rakennuslupia myös muille kuin matalaenergiataloille. Näin ollen vaikkapa Juukaan voisi rakentaa talon jopa 50% edullisemmin kuin mitä nykyiset säädökset edellyttävät. Siihen voisi kytkeä esimerkiksi hirsirakentamisen kehittämisen, joka tukisi laajalla sektorilla erilaista puurakentamisen klusteria.

Tällä yksinkertaisella toimenpiteellä ihmisellä olisi aito mahdollisuus valita asumisen paikaksi pienen kunnan. Jos uuden talon rakentaminen Juukaan (tai vastaaviin keskikokoisiin kuntiin) olisi mahdollista 120 000-150 000 euron hintaan nykyisen 250 000 sijaan, rakentaminen kuntiin vilkastuisi varmasti. Se piristäisi alueen elinkeinoelämää, toisi uutta sukupolvea ja helpottaisi koko asuntoketjun uudistuessa myös ikäihmisten asumista. Meillä on joillakin erikoisaloilla jo työvoimapulaakin, joten asumisen edullisempi hinta voisi houkutella uusia osaajia. Asumisen tasosta Suomalainen ei kuitenkaan enää halua tinkiä varustelun osalta.

Ja miten ympäristö?  Massat uusissa taloissa jäisivät tälläkin uudistuksella pieneksi verrattuna keskuskaupunkien rakentamisen määriin. Energian kulutuksen näkökulmasta tällä ei olisi siten juurikaan merkitystä, erityisesti kun maaseudulla on totuttu käyttämään puulämmitystä. Ja jokainen meistä tuntee ihmisen, joka asuu ennen vuotta 2006 rakennetussa talossa. Ei silloin huonoja ja hataria taloja tehty, vaan hyviä taloja, joissa on nykyistä hieman ohuemmat seinät. Laadukkaasti rakennetut, energian talteenotolla varustetut talot olisivat vanhoillakin määräyksillä erinomaisia taloja, mutta kuluttajalle huomattavasti edullisempia rakentaa.

Jos haluamme aidosti pitää kunnat asuttuina, toimet tulee olla konkreettisia myös valtiovallan taholta.

Markus Hirvonen
Kunnanjohtaja

Kommentit:

17.05.2016 15:03 | Pauli Hakulinen
Erinomainen kirjoitus!
18.05.2016 08:23 | Auvo R
Hyviä ajatuksia. Keskustaajamien ulkopuolella on myös runsaasti polttopuuta saatavilla. Sen käyttö antaisi työtä siellä missä sitä tarvitaan. Ja polttopuu on kuitenkin uusiutuvaa ja kotimaista. Myös erilaiset aurinkokeräin jutut olisivat eräs tapa lämmittää sisäilmaa keväällä ja syksyllä. Niitä voi yksinkertaisimmillaan tehdä itse ja jopa kierrätys materiaaleista. Voisi löytyä myös pienyritystoiminnan mahdollisuuksia näitten suhteen.

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
P. 040 104 2000
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »

Etsitkö näitä?


Kartat

Matkailuinfo


Kirjasto