16.06.2016 13:29 | Markus Hirvonen

Elinkeinopolitiikka kuntoon yhdessä uudistamalla

 

Tulevaisuuden kunnassa elinkeinopolitiikka on kunnan keskeinen tehtävä. Se on keskeinen sen vuoksi, että elinvoima kuntaan tulee yrittäjyyden ja työllisyyden kautta. Juuan kunnassa elinkeinopolitiikan uudistaminen on jo aloitettu, ja uudistamista jatketaan kesän ja syksyn aikana.

 

Valtion taholta tulevat linjaukset kunnan elinkeinopolitiikkaa kohtaan ovat joiltakin osin huvittavia. Kunnan pitäisi tehdä joustavaa ja kestävää toimintaa, jotta yritykset voisivat investoida ja työllistää alueella. Samaan aikaan näiden toiveiden kanssa lainsäätäjä on asettanut kunnalle yli 500 lakisääteistä tehtävää ja yli 1000 muuta velvoitetta. Tässä säätelyviidakossa joustavan yrityspolitiikan esteitä todella paljon.  Osa on EU-oikeuden vaikutuksesta syntyneitä, ja ne eivät ota millään tavalla huomioon Suomen olosuhteita kunnissa kuten Juuka.

 

Säätelyä on esimerkiksi kaavoituksessa ja kunnan toiminnasta markkinoilla. Kaavoituksen osalta kaikki tietävät säätelyn määrän ja siitä aiheutuvan hitauden kunnan uudistamiseen. Uuden kaavan tekeminen kestää kaikkien suunnitelmien, kuulemisten, vastineiden ja valitusaikojen myötä todella kauan verratuna siihen nopeuteen, jota yritykset ovat omassa toiminnassaan vailla.

 

Toiseksi uuden kuntalain mukaan kunta ei voi olla suoraan mukana markkinaehtoisessa toiminnassa. Toki on hyvä, ettei julkinen valta sekoita markkinoiden toimintaa, mutta moni kasvuyritys kaipaisi juuri kunnan tukea toiminnan aloittamisessa. Ja usein tuki on tilainvestointeihin liittyvää tukea. Lain mukaan kunnan osallistuminen tilainvestointeihin tulee tehdä osakeyhtiön kautta ja jokaisen investoinnin kohdalla on selvitettävä kilpailuneutraliteetti ja valtiontukisäädösten vaikutus. Näiden selvittäminen on hidasta ja vaikeaa, vaikka ajatus säädösten taustalla voi olla hyvä. Mutta jos vaikka joku aloittaisi Juuassa tekemään polkuautoja ja pyytäisi kunnalta tehdasinvestoinnin, niin kunnan olisi tehtävä selvitys siitä, ettei tilan rakentaminen ja vuokrataso sotke polkuautomarkkinoita. Nopeaa ja ketterää elinkeinopolitiikkaa on näin ollen hidastattu eniten juuri valtion toimesta. Näin ollen puheet normitalkoista ovat tärkeitä kunnan elinkeinopolitiikan näkökulmasta.

Mutta asioita voidaan tehdä paljon. Suurin muutos elinkeinopolitiikassa jatkossa on yritysten mukaan ottaminen kunnan elinkeinotyöhön. Valmistelemme organisaatiomuutosta, jossa elinkeinopolitiikan ohjaustyökaluksi esitän elinkeinotoimikuntaa. Siinä olisi edustettuna kunnanjohtaja, tekninen johtaja, päättäjiä, yritysten edustajia ja Josekin edustajat. Tämä toimikunta miettisi yhdessä kunnan elinkeinopolitiikan sisältöä ja esityksiä päätöksenteon tueksi. Toimikunta lisää näkemystä elinkeinoelämän ja kunnan puolella sekä rakentaa ratkaisukeskeisesti ehdotuksia elinkeinotoiminnan parantamiseksi. Uskallan väittää, että me julkisen sektorin työntekijät tunnemme heikosti yritysmaailman haasteita ja toimintalogiikkaa. Uskallan myös väittää, että yritysmaailmassa tunnetaan huonosti julkisen sektorin toimintalogiikka ja varsinkin se lainsäädännöllisen byrokratian paine, jonka alaisuudessa viranomainen on velvoitettu toimimaan. Tämän keskusteluyhteyden ja ymmärryksen lisäämisen kautta uskon, että kunnan päätöksentekoon saadaan yhteisesti rakennettuja ajatuksia ja toimenpiteitä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Ja samalla Josekin henkilöstön ammattitaito saadaan kohdennettua niihin toimenpiteisiin, joita Juuka ja juukalaiset yrittäjät pitävät tärkeinä.

Olemme jo kunnan sisällä aloittaneet uuden kunnan sisällön miettimisen. Tekninen toimi tulee olemaan jatkossa elinkeinopolitiikan tukijalka. Kunnan virkamiehet ja työntekijät ovat ahkeria ja sitoutuneita henkilöitä, joiden avulla pääsemme oikeiden prosessien kehittämisen kautta hyvään vauhtiin. Kunta ei ole koskaan valmis, ja kunnan prosesseissa on kautta linjan paljon kehittämistä. Tämä kehitystyö on aloitettu ja olen ilolla huomannut teknisen puolen henkilöstön sitoutumisen työntekoon ja muutoksiin. Nyt minun tulee huolehtia, ettei kunnan työntekijöiden kehitystyö jää tekemättä suuren investointimäärän- ja sen mukanaan tuoman työmäärän vuoksi. Jos kaikki aika menee perustyöhön, tärkeä työn kehittämisen tarkastelu jää helposti tekemättä.

 

Tulevaisuuden kuntaa rakennetaan vuorovaikutteisesti ja avoimesti. Kaikesta työstä ja valmistelusta kerrotaan avoimesti eri kanavia hyödyntäen.  Keskustelua käydään useiden eri sidosryhmien kuten kuntien, nuorten, yrittäjien, järjestöjen ja tutkijoiden kanssa. Näin työhön saadaan mahdollisimman monipuolisia näkemyksiä siitä, mitä tulevaisuuden kunnalta toivotaan ja odotetaan. Tavoitteena on löytää hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin hyödyntää kunnan kehittämisessä.

 

Tärkeintä on se asenne, joka tällä hetkellä kunnantalolla vallitsee; Olemme jokainen kuntalaisia varten.  Tulevaisuuden elinkeinotyötä ei tee kukaan yksin, vaan kunta, yrittäjät ja asukkaat yhdessä.

 

Kommentit:

17.06.2016 06:43 | Lauri Nuutinen
Hölmölässä eli Suomessa maksetaan tekemättömyydestä ja "rangaistaan" työn synnyttäjiä, niin ei ihme että töitä ei synny. Jokaisella kuuluisi olla toimeentuloturva, myös yrittäjillä. Mutta tämä toimeentuloturva ei pitäisi olla nykyisenlainen tuki joka maksetaan tekemättömyydestä. Vaan tuki saadaan tekemällä yhteiskunnan järjestämää tuottavaa perustyötä, sen saantia ei voi väärinkäyttää, toisin sanoen ei voi nostaa tukea ja pimittää samaan aikaan yrityksensä tuloja. Perusajatus pitäisi olla sellainen, että jokainen terve työikäinen elättää itse itsensä ja perheensä omalla työllään. Ei enää rangaistaisi työn synnyttämisestä, vaan jokaisella olisi oikeus yrittää hankkia tuloja omalla laillisella toiminnallaan, palkkatyöllä tai yrittämisellä tai molemmilla ja samalla säilyttää "sosiaaliturvansa ja työttömyysturvansa". Mutta tämä sosiaaliturva ja työttömyysturva pitäisi muuttaa siis kiinteästä rahallisesta tuesta perustyöksi, josta saadulla palkalla tasataan työttömän kokonaisansiot vähintään riittäviksi sen hetkisiin välttämättömiin menoihin. Jokaiselle lasketaan tulotaso, jolla hän kykenee hoitamaan sen hetkiset menonsa. Jos kansalainen ei saa tätä tuloa omalla yritystoiminnallaan ja palkkatyöllään, hänelle voidaan tarjota yritystoiminnansa tai palkkatyönsä lisäksi yhteiskunnan järjestämää perustyötä, josta saamallaan palkalla hänen tulonsa saavuttavat lasketun vähimmäistulon. Lisää tästä ajatuksesta voi luke Perustyömallin omilta sivuilta. http://perustyomalli.wix.com/perus

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
P. 040 104 2000
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »

Etsitkö näitä?


Kartat

Matkailuinfo


Kirjasto