Vieraslajit
Vieraslajit ovat eliölajeja; kasveja, eläimiä tai muita eliöitä, jotka ovat levinneet luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihmisen avustamana.
EU:n vieraslajiluettelossa ja Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa on määritelty torjuttavat vieraslajit. Kaikista Euroopan vieraslajeista vain osa aiheuttaa niin merkittäviä haittoja, että niiden aktiivista torjuntaa pidetään tarpeellisena. Haitalliset vieraslajit ovat suuri uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle.
Vieraslajien torjuntavastuu
Vieraslajien torjunta ja hävittäminen on kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla.
Juuan kunta ei tällä hetkellä vastaanota vieraslajeja puutarhajätteiden vastaanottopisteellä.
Jätekukon ohjeistuksen mukaan kotitalouden sekajätteen mukana voi hävittää pienen määrän vieraslajeja, tiiviisti pussiin suljettuna. Juuan lajitteluasemalle kotitaloudet voivat viedä vieraslajikasvien vihreät, eli maanpäälliset osat maksutta sekajätteeseen säkitettyinä (enintään 3 m³).
Kansallinen vieraslajiportaali
Torjunnassa tärkeää on, että kitkentäjätteet hävitetään asianmukaisesti, estämällä lajien uudelleen leviäminen. Leviämiskykyisiä kasvinosia on mm. siemenet ja juuren osat. Tarkista kansallisesta vieraslajiportaalista, millaisen torjuntakäsittelyn mikäkin vieraslaji vaatii.
Kansallisen vieraslajiportaali auttaa tunnistamaan ja torjumaan vieraslajeja. Sivustolla voi myös ilmoittaa vieraslajihavainnoista ja auttaa niiden levinneisyyden seurannassa.
Juuassa yleisesti esiintyviä vieras- ja haittalajeja
Jättipalsami
Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.
Kasvi leviää ja lisääntyy siemenestä. Jättipalsami tunnetaan myös nimellä paukkukasvi, koska sen kukinto lopulta poksahtaa levittäen siemenet jopa useiden metrien päähän.
Jättiputki
Jättiputki on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Jättiputkilajeja on kolme, joista Suomessa yleisin on kaukasianjättiputki. Lajien erottaminen voi olla vaikeaa jopa asiantuntijoille, mutta torjunnan kannalta se ei ole välttämätöntä. Jättiputket kasvavat usein laajoissakin ryhmissä.
Jättiputken kanssa on syytä olla varovainen terveydellisten haittojen takia. Kasvissa oleva kasvineste voi aiheuttaa yhdessä auringonvalon kanssa iholle vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti paranevia tai pysyviä iho-oireita. Myös hengitystieoireet ovat mahdollisia.
Komealupiini
Aikoinaan tarkoituksellakin istutettu ja levitetty ja teiden varsilla useasti nähty komealupiini on nykyään säädetty kansalliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lajin leviämistä on enää mahdoton kokonaan pysäyttää, mutta leviämisen hillitsemistä on mahdollista hillitä.
Kasvi leviää tehokkaasti siemenistä ja se menestyy köyhässäkin maaperässä.
Kurtturuusu
Kurtturuusun kasvatus on ollut kiellettyä koko Suomessa kesäkuusta 2022 alkaen. Kielto koskee seka puna- että valkokurtturuusua.
Kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut eivät kuitenkaan ole kiellettyjä. Samankaltaisuuksien takia onkin tärkeää tunnistaa ja erottaa haitalliset kurtturuusut muista ruusulajeista.
Viitapihlaja-angervo
Viitapihlaja-angervo on säädetty kansalliseksi vieraslajiksi ja sen kasvatus on ollut kiellettyä koko Suomessa elokuusta 2025 lähtien.
Kasvi leviää tehokkaasti maavarsien avulla, mutta jotkin lajikkeet myös siemenien kautta. Viitapihlaja-angervo kukkii keskikesällä valkoisin kukinnoin ja sen lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä.
Lehtokotilo
Lehtokotilo ei ole vieraslaji, mutta se on haitallinen laji. Lehtokotilot leviävät tehokkaasti ja käytännössä niistä on mahdoton päästä eroon. Kotilokantaa voi kuitenkin hillitä torjuntatoimilla.
Lehtokotilot viihtyvät ympäristöissä, joissa on paljon kasvillisuutta. Tietyillä kasveilla, kuten havukasveilla niiden leviämistä voi rajoittaa ja estää. Tehokas keino hillitä leviämistä on kerätä kotilot aikaisin keväällä ennen munimista, murskata tai kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle ja hävittää hautaamalla, polttamalla, kompostoimalla tai sekajätteen mukana.
Myrkkykeiso
Myrkkykeiso ei ole vieraslaji, jonka takia sitä ei tarvitse torjua, mutta se on tappavan myrkyllinen kasvi. Myrkkykeisoa voi esiintyä koko Suomessa, kosteilla paikoilla kuten vesistöjen rannoilla.
Myrkkykeiso on monivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka voi helposti sekoittaa ulkonäkönsä vuoksi yleisiin putkikasveihin, kuten koiranputkeen tai suoputkeen. Lajien lehdet kuitenkin eroavat toisistaan.
Kasvin kanssa pystyy elämään, kunhan sen myrkyllistä kasvinestettä ei pääse kosketuksiin ympäristön tai ihon kanssa. Myrkkykeiso aiheuttaa nopeasti epilepsiaa muistuttavia oireita, joka voi johtaa jopa kuolemaan. Myrkkykeisoon ei siis tule koskea eikä kasvupaikoille kannata mennä uimaan!