Ennakkoäänestys alkaa tänään ja neljän vuoden odotus on nyt ohi. Te arvon juukalaiset saatte nyt valita omat edustajanne kunnanvaltuustoon. Juuan kunta on tehnyt kaiken voitavansa siihen liittyen, että jokaisella olisi turvallista äänestää. Toivon jokaisen käyttävän äänioikeuttaan.

Kuntavaaleista keskustellaan nyt runsaasti. Euroopan unioniin, valtion elvytyspolitiikkaan tai verotuksen rakennemuutoksiin ei kuntavaalien kautta voida välittömästi vaikuttaa vaikka juuri nämä teemat ovat olleet vahvasti esillä mediassa. Lisäksi kuntien lakisääteisiä tehtäviä on lisätty, siirretty ja viilattu pitkin matkaa, joten ei ole ihme, mikäli äänestäjä kokee hämmennystä siitä mikä se kunnan tehtävä oikein on. Sekään ei helpota, että joidenkin medioiden vaalikoneiden kysymykset liittyvät asioihin, joihin kunnilla ei ole suoraa päätäntävaltaa. 0-5 asteikko asiaan kuin asiaan on puolestaan välillä melkoista yksinkertaistamista.

Kuntavaaleissa päätetään paikallisista asioista. Sitä varten kunta on olemassa. Kunnissa käytetään merkittävää valtaa esimerkiksi elinkeinopolitiikan tai maankäytön- ja rakentamisen osalta. Kunnilla on paljon sanottavaa hyvinvoinnin ja kulttuurin saralla. Kunnanvaltuusto ratkaisee pitkälti sen, mitä asioita milläkin valtuustokaudella painotetaan resurssien osalta.

Omalta osaltani toivon niin äänestäjien kuin ehdokkaiden pohtivan laajemmin sitä, millaisen Juuan me haluamme rakentaa. Kyse ei siis ole niinkään yksittäisistä asioista vaan kauaskantoisimmista visioista. Vaikka toki yksittäiset asiat ja vaalilupaukset ovat tärkeitä, vaalikausi kestää neljä vuotta ja kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tulee tuona aikana monenlaisia asioita. Lisäksi, jos valtuutettu osallistuu lautakunnan tai muun toimielimen työhön, laajempi näkemys on paikallaan.

Joku saattaa mietitä sitäkin, kannattaako äänestää tai mitä järkeä on lähteä vaaleissa ehdolle. Kuten maanantaina omassa puheessani kunnanvaltuustolle toin esiin, jokaisen olisi hyvä miettiä sitä, jos meillä ei olisi ollenkaan ehdokkaita. Millainen maailma olisikaan?

Juuassa viimeisen neljän vuoden aikana tehtiin monta hyvää päätöstä, näistä mainittakoon esimerkiksi perusopetuksen keskittäminen, oman elinkeinotoimen perustaminen ja hallintosäännön nykyaikaistaminen. Päätökset eivät taas synny itsestään vaan vaativat henkilöitä taakseen. Yksittäiset henkilöt eivät usein saa yksin saa muutosta aikaan vaan merkittävimmät päätökset muodostuvat yhteistyön kautta. Verkostoituminen, toisten kunnioittaminen ja tukeminen ovat kuntapolitiikassa erityisiä hyveitä.

Välillä kuulen toteamuksen siitä, että mennään päivä kerrallaan ja taantuvana maalaiskuntana Juuassa juuri mitään ei ole tehtävissä. Väki vähenee ja palvelut katoavat huolimatta toimenpiteistä. Todettakoon Suomessa olevan paljon pieniä kuntia, joilla menee hyvin ja taas suuria kuntia, joilla menee heikosti. Tämä ei ole sattumaa tai kohtaloa. Moni kunta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana korjasi kurssiaan, koska kunta muutti visiotaan siitä, mitä se haluaa olla. Näissä vaaleissa on minun mielestäni kysymys juuri tästä.

Onko Juuka esimerkiksi perinteinen maaseutukunta, jossa on hieman kesäasukkaita vai menemmekö enemmän kohti palveluita tarjoavaa matkailukuntaa? Mahdollisuuksia on toki enemmän kuin nämä mainitsemani. Myös konkreettisia pohdittavia kysymyksiä Juuan kunnan osalta on paljon, kuten:

Millainen tonttipolitiikkamme on?

Mikä on kunnan rooli suhteessa yrittäjyyteen? Toki yrityksiä pitää tukea, mutta miten se tehdään tasapuolisesti ja ottamatta kunnan kannalta liian suuria riskejä?

Miten kunta ratkaisee vanhentuneeseen asuntokantaan liittyvät ongelmat?

Miten kunta voisi paremmin aktivoida työttömiä?

Millaisilla keinoilla nuorten hyvinvointia voitaisi parantaa ja millaisin resurssein?

Esimerkiksi paljon on myös puhetta ollut siitä, että kunnan pitäisi rakentaa uusi päiväkoti. Jo varovaisestikin arvioiden päiväkoti maksaa useita satoja tuhansia euroja. Kunnan budjetissa tämä alkaa jo tuntua. Selvää toisaalta on, että varhaiskasvatuksen järjestäminen kuuluu kunnan ydintoimintoihin. Jos varhaiskasvatuksen järjestämisessä on ongelmia, niihin on syytä puuttua.

Toinen iso kysymys on asuntotarjonnan ympärillä. On keskusteltu siitä, että kunnan pitäisi rakentaa uusia asuntoja. Todettakoon, ettei perusmuotoinen asuntotuotanto tai asuntomarkkinoilla toimiminen kuulu kunnan perustehtäviin. Asuntotuotantoon liittyy lisäksi suuria riskejä. Toisaalta myös asuntopulaan ja vanhentuneiden asuntojen aiheuttamiin ongelmiin pitää saada ratkaisu.

Kaikkiin yllä mainittuihin kysymyksiin löytyy sekä vaikeita että helppoja vastauksia. Helpoin vastaus on tietenkin se, että kaikki laitetaan kuntoon. Uskon, että vaaliteltoilla ja muille areenoilla äänestäjät kysyvät kuitenkin myös sitä, miten kaikki rahoitetaan. Haetaanko säästöjä leikkauslistojen kautta vai nostetaanko verotusta. Näistä asioista puhumista ei kannata välttää eivätkä leikkaukset aina tarkoita sitä, että kunnassa alkaisi heti henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut. Toisaalta mikäli organisaatio ei ole tarkoituksenmukainen, sitä tulee voida muuttaa myös hyvässä taloudellisessa tilanteessa.

Verotuksen korotus rahoituskeinona on aina mahdollinen, vaikka moni tietääkin siihen liittyvät haasteet. Tutkimusten mukaan tasa-arvoisin tapa olisi nostaa kiinteistöveroa, mutta sotiiko verotuksen nosto sitten sen ajatuksen kanssa, että kuntaan halutaan houkutella uusia tonttien ja kiinteistöjen ostajia? Myös yritykset seuraavat kunnan veropolitiikkaa.

Päätökset ovat siis vaikeita ja asiat kaikkea muuta kuin mustavalkoisia. Viranhaltijoina me kyllä valmistelemme asioita ja autamme tekemään päätöksiä.

Päättäjien tehtävänä on kuitenkin tehdä linjauksia vaikeistakin asioista. Ensin nämä päättäjät täytyy kuitenkin valita vaalien kautta. Se on Teidän tehtävänne arvon kuntalaiset.