Kunnanjohtajan blogi
Kunnanjohtajan blogin pääkuva
Kunnanjohtajan blogi
Sisältöjulkaisija
Vesihuoltolaitoksen taksojen nosto on herättänyt useita kysymyksiä. Toisaalta ymmärrän asian hyvin. Juuan kunnassa vesihuoltolaitoksen perusmaksuja ei ole nostettu vuosiin. Nyt kunta päätyi niitä nostamaan enemmän kuin olisimme halunneet, mutta edelleenkin vähemmän kuin mitä olisi pitänyt. Yritän parhaani mukaan avata asiaa tässä tekstissä.
Miksi muutos tehtiin, on yleisin kuulemani kysymys. Lyhyesti haasteet johtuvat siitä, että Juuan kunnan vesihuoltojärjestelmä kokonaisuudessaan on suunnitelma ja rakennettu paljon nykyistä suuremmalle väestömäärälle. Vesijohtojärjestelmä on paitsi tarpeettoman suuri, myös käyttöiältään vanha. Olette varmaan lukeneet paikallislehdestä tänäkin vuonna niistä ongelmista, joita on seurannut, kun tällainen verkko alkaa osoittaa hajoamisen merkkejä.
Kun olen selittänyt asian niin seuraava kysymys on aina ollut se miksi vasta nyt. Siihen vastaaminen on huomattavasti monimutkaisempaa, eikä selkeää vastausta ole. Olen itse tullut kuntaan vasta tänä vuonna, enkä mielelläni spekuloi asialla vaan ajattelen asiaa lähinnä ratkaisukeskeisesti. Sainkin siis kuulla asian laajuudesta tämän vuoden keväällä. Minulle kerrottiin, että eräs suurimmista taloudellisista haasteista liittyy vesihuoltoverkkoon ja ongelman suuruus oli sellainen, että se rasitti koko kuntakonsernin taloutta. Talousarviovalmistelun yhteydessä mietimmekin jo sitä, miten asia hoidetaan, sillä asian hoitamatta jättäminen olisi johtanut huonoon lopputulokseen ja pahimmillaan aiheuttanut sen, ettei vesihuoltoverkkoa olisi voitu ylläpitää laadukkaasti. Tämä olisi johtanut vesikatkoihin, vahinkoihin putkirikkojen muodossa ja niin edelleen. Tätä ei kukaan varmasti halua.
Käytännössä ratkaisuvaihtoja oli kolme. 1) Vesihuoltolaitoksen kulujen alentaminen, 2) Yleisten veroprosenttien nostaminen tai 3) Vesihuoltolaitoksen taksapohjan korjaaminen.
Koska kulujen alentaminen ei yksinkertaisesti ollut mahdollista, niin se vaihtoehto oli pian pois laskuista. Vesihuoltolaitoksella työskentelee vain vähän henkilöstöä ja suurin osa kustannuksista menee perustoimintojen ylläpitämiseen korjausvelan kattamisen lisäksi. Yleisten verojen korottaminen olisi vain pahentanut tilannetta ja laittanut kaikki kunnan veronmaksajat maksamaan vesihuoltolaitoksen toiminnan kuluja. Huolimatta siis siitäkin, ettei veronmaksaja käyttäisi laitoksen palveluja. Yleisten verojen korotus olisi ollut sinänsä helpompaa, koska kunnat nostavat tänä vuonna veroja ja se ei yleensä nostata suurta ihmettelyä. Se olisi Juuan osalta kyllä pahentanut tätä asiaa ja ollut epäreilua hyvin monelle.
Taksakorotukset olivat siis ainoa realistinen vaihtoehto. Vesihuoltolain 18 §:ssä säädetään yleisistä perusteista, jonka mukaisesti vesitaksapäätös kunnassa on tehty. Laki ei yksityiskohtaisesti sääntele sitä, mikä on kohtuullinen vesimaksun korotus, mutta lähtökohta on, että pitkällä aikavälillä kunta kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Pienet tasonnostot eivät suoraan sanottuna olleet realistisia jo korkean inflaation takia. Lisäksi oletettavaa on, että korjausten määrä kasvaa tulevaisuudessa ja veden kulutus taas vähenee. Kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden vaatimus (vesihuoltolain 19 §:n 2 momentti) arvioitiin suhteessa Suomen keskitasoon, vesilaitosyhdistyksen suosituksiin sekä sellaisiin vertailukuntiin, jossa lain edellyttämällä tavalla taksat ovat kunnossa. Asiaa tarkasteltiin myös siten, kuinka suuri korotus keskivertoasiakkaalle tulisi kuukaudessa, laskutuskaudella ja vuodessa.
Jos siis olisimme nostaneet esimerkiksi veden perusmaksua 10 %, sillä olisi ollut kokonaisuuteen nähden erittäin pieni merkitys. Esimerkiksi perusmaksun ollessa 20 euroa (alv hinta), korotus olisi ollut muutaman euron. Kun käyttäjiä on reilusti alle 1000 niin jokainen ymmärtänee, ettei korotus olisi ollut alkuunkaan riittävä, kun puhutaan yli 300 000 vuotuisesta alijäämästä. Asetimmekin tavoitteeksi tasapainottaa vesihuoltolaitoksen talouden viiden vuoden aikana. Kun valmistelua tehtiin, vesihuoltolain esityöt käytiin tarkkaan läpi sekä oikeuksien päätöskäytäntöön tutustuttiin. Vaikka perusmaksut nousevat prosentuaalisesti paljon, kokonaisnousu on tätä maltillisempaa ja ennen kaikkea perustuu oikeaan tarpeeseen.
Kolmas minulle esitetty kysymys liittyy siihen, miksi asiakkaat on jaettu kahteen vyöhykkeeseen. Vesihuoltolain 19 §:ssä säädetään siitä, että maksut voivat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi, taikka muusta vastaavasta syystä. Selvyyden vuoksi vyöhykkeen 2 asiakkaat asuvat harvemmalla alueella, jossa vesihuoltoverkon ylläpitäminen on kalliimpaa. Ratkaisu tältä osin oli perusteltu.
Moni varmasti pohtii sitä, miksi vesihuoltolaitoksen perusmaksujen osuus nousee prosentuaalisesti niin paljon. Syy on yksinkertainen. Vesilaitosyhdistys suosittaa, että maksut peritään 80/20 suhteessa eli perusmaksujen pitäisi kattaa 80 % laitoksen kustannuksista ja käytön mukaan laskutettaisiin vain 20 %. Tämä varmistaisi sen, että taksat olisi helppo arvioida hyvin jo ennakkoon ja investoinnit voisi suunnitella tämän mukaan. Juuassa lukujen suhde on päinvastainen ja perusmaksuilla kerätään erittäin pieni osuus tuotoista. Olemme siis olleet jo kauan budjetoinnissa sen varassa, millaisia veden ja jäteveden käyttömäärät olisivat. Ongelma korostui pahimpana koronavuonna 2020, jolloin yritykset kuluttivat huomattavasti vähemmän vettä. Budjetista katosi siis pohja, mutta investointitaso säilyi.
Olen tulevaisuuden suhteen toiveikas. Kun maksujen muutosten avulla vesihuoltolaitoksen talous on saatu tasapainotettua ja ennen kaikkea kääntymään parempaan suuntaan, meillä on entistä parempi vesi- ja viemäriverkko ja varaa tehdä jopa parannuksia nykyisten pakollisten korjausten rinnalla. Lisäksi kunnassa on tahtoa laskea jollakin aikavälillä veden ja jäteveden käyttömaksuja niin, että perusmaksuilla voidaan kattaa tulevaisuudessa suurin osa vesihuoltolaitoksen toiminnoista. Veden käyttömaksujen tarkastaminen tulisi muutenkin tehdä niin kuluttuja-asiakkaiden kuin suurten yritysten osalta, sillä myös kilpailukykyasiat tulee huomioida, kun taksoista puhutaan.
Toivottavasti tekstini avasi hieman asiaa ja me kunnassa vastaamme parhaamme mukaan kysymyksiin tiedostaen asian tärkeyden.
Sisältöjulkaisija
Henri Tanskanen
kunnanjohtaja
040 104 2001
henri.tanskanen@juuka.fi