Juuan kunnan viranhaltijoille järjestettiin maatilavierailupäivä keskiviikkona 14.8. Tilaisuus toimi samalla MTK-Juuan sidosryhmätilaisuutena, jonne myös MTK:n johtokunnan muut maatalousyrittäjät olivat kutsuttuna. Tilastollisesti maidontuotannossa Juuka on tällä hetkellä omavarainen, sillä tuotantoa maidolle meiltä löytyy kiitettävästi, 6,5 miljoonaa litraa. Juuan maatalouden tilastoja pystyy tutkimaan luonnonvarakeskuksen sivuilta tilastotietokannasta osoitteessa www.luke.fi. Vuoden 2023 tilastojen mukaan Juuassa lypsylehmätiloja on 17 ja lypsylehmiä niissä on yhteensä 738. Emolehmiä on yhteensä 301 ja emolehmätiloja 11.
Päivän ohjelmassa ensimmäisenä tutustuttiin Marko ja Johanna Tuonosen lypsykarjatilalle. Tuonoset kertoivat omasta maatalousyrittäjyydestään ja kolmen lypsyrobotin maitotilan toiminnasta. Keskustelua käytiin monipuolisesti.
Tuonosten tila on keskittynyt maidontuotantoon, mutta pienesti heiltä löytyy myös lihakarjaa. Rehuviljaa Tuonoset kertovat viljelevänsä itse ja tämän vuoden sato on ollutkin huomattavasti viime vuotta parempi. Suurin osa Tuonosten tilan rehuviljasta tulee omista pelloista, mutta tarvittaessa sitä täydennetään lähikuntien alueilta ostamalla. Tuonosten tila on Juuan suurin, tilan maidontuotanto on 25 % koko Juuan alueen maidontuotannosta.
Vaikka maataloutta kuormittaa moni asia, kuten polttoöljyn vaihteleva hinta, sähkön hinnan heilahtelut ja ilmaston oikut, Tuonoset ovat positiivisia. Tuonosten tulevaisuuden suunnitelmissa, nykyistä toimintaa hiotaan ja kehitetään entisestään. Laajennuksia on vuosien mittaan tehty ja tarvetta sellaiselle ei tällä erää ole.
Vierailu Marko ja Johanna Tuonosen tilalta jatkui lounaan merkeissä Tuopanjoen kylätalolla. Lounaan aikana sukupolvenvaihdoksen kautta maatalousyrittäjäksi ryhtynyt Mitro Tuononen kertoi omasta yrittäjyydestään nuoren maatilayrittäjän näkökulmasta.
Mitro Tuononen kertoi lypsykarjatilan hoidon lisäksi tekevänsä koneurakointia, johon kuuluu mm. aurausta ja kaivinkonetöitä. Lisäksi metsänhoito kuuluu nuoren yrittäjän työnkuvaan. Tuonosen tilalla on lypsykarjaa 20 lehmän verran ja rehuviljana hän kertoo viljelevänsä kauraa, ohraa sekä rehunurmea. Luonnollisesti myös viljan puinti on osa työtä. Pienen karjan pystyy myös hoitamaan hyvin ilman korkeaa automatisaatiota. Tuononen kertoo, että työ on ollut hänelle mielekästä ja koska tilan lähtökohdat olivat hyvät, hän tahtoi ryhtyä jatkamaan toimintaa. Muita töitäkin Tuononen ennätti käydä tekemässä mm. lvi-alalla, mutta sukupolvenvaihdoksen myötä hän kouluttautui maatalouteen. Mielenkiintoisena Tuononen kokee tilan kehittämisen.
Tuononen kertoo Tuopanjoen olevan aktiivisen maatalouden kylä. Lisäksi alue on hyvin hoidettua ja kaunista, eikä teissäkään ole suurempaa sanomista. Tuopanjoki on elinvoimainen. Tyhjillään olevia taloja ei juurikaan enää ole, uusia asukkaita on muuttanut alueelle. Tuonosen huolenaiheista suurimpana nousee nuorten yrittäjien saaminen maatalouden pariin.
Vaikka suomessa tilallisten määrä on laskenut, tuotanto on pysynyt jokseenkin samassa. Jos uusia yrittäjiä ei saada tuotanto alkaa jossain vaiheessa kääntymään laskuun. Tuononen pohtii.
Yllätyksiä yrittäjyys ei ole pahemmin Tuonoselle tuonut, mutta tietokoneella istuminen hallinnollisten asioiden parissa ei ole sitä mieluisinta. Tuononen kiteytti puheenvuorona positiivisuuteen. Se on voimavara, jolla maataloudessa pääsee eteenpäin.
Viimeiseksi ryhmä vierailee Ari Piiroisen lihakarjatilalla. Piiroinen kertoo aloittaneensa toiminnan vuonna 1987. Lainarahaa oli aloittaessa paljon ja korot olivat tuolloin korkeat, jopa 12–13 % hyvälläkin vakuudella. Lainoista oli päästävä nopeasti eroon. Pitkään hänellä oli lypsylehmiä, mutta niistä hän luopui, kun maidonhintaan tuli rajua putoamista. Vuodesta 2018 alkaen Piiroisen tilalla on ollut pelkkää pihvikarjaa.
Piiroinen ei myy eikä osta vasikoita, vaan ne ovat hänellä loppukasvatuksessa. Viljaa Piiroinen viljelee myös itse. Viljaa menee runsaasti, omalle karjalle ohrakaura-seosta hupenee jopa 30 hehtaaria. Yhteensä omassa viljelyksessä hänellä on 85 hehtaaria ja lisäksi nurmirehunkorjuun sopimusalaa. Karjaa hänellä on navetassa 50 eläintä ja pihatossa 80 eläintä.
Piiroisella on ollut töissä useita harjoittelijoita mm. Riverian kautta. Myös kielikoulutuksissa on ollut maahanmuuttajia. Lähes kaikki naapurin pojat ovat aikanaan olleet harjoittelussa tilallani, Piiroinen naurahtaa.
Tulevaisuuden suhteen Piiroinen ei ole suunnittelut kummempia. Sen sijaan pilke silmäkulmassa hän toteaa, että jossain vaiheessa olisi varmaan viisasta osata lopettaakin.
Yhteisinä huolenaiheina maatilallisilla on alueella olevat sudet. Myös huono eläinlääkäri tilanne Juuassa puhututtaa. On ollut kausia, jolloin eläinlääkäreiden saatavuus alueella on ollut liki mahdoton. Eläinlääkäreiden suhteen maatilalliset toivoisivat parannusta.
Maatilojen olemassaolo on Suomen omavaraisuuden elinehto
MTK - Juuan puheenjohtaja Suvi Juopperi piti puheenvuoron maatalouden tilanteesta sekä maatalousyrittäjien rahoituksen haasteista. Juopperi kertoi Juuassa sukupolvenvaihdoksia olleen useita ja näkymät siinä mielessä positiiviset. Maidon tuotantomäärä ei ole toistaiseksi merkittävästi tippunut, vaikka tilallisten määrä on jatkuvassa laskussa. Sukupolvenvaihdoksia tarvittaisiin kuitenkin runsaasti lisää, jotta tuotanto säilyisi ennallaan. Suomessa vuodessa tehty 200 sukupolvenvaihdosta, kun tarve olisi 800. Tilalliset, joissa on monialaisuutta ovat vahvimmillaan, pelkän maidontuotannon varassa olevat tilat ovat heikommassa asemassa.
Haasteita maatalouksille luo erityisesti rahoituksen saaminen Pohjois-Karjalan alueella. Pankit toimivat pitkälti tapauskohtaisesti ja vain äärimmäisen riskittömiin tai uusiutuviin hankkeisiin myönnetään rahoitusta. Peltoalueiden vakuudet ovat myös olemattomia rahoitusten suhteen. Uusiutuvan energian investointien rakentaminen peltoalueille on kasvussa, mutta peltojen tulisi olla lähtökohtaisesti tarkoitettuna ruoantuotantoon. Uusia peltoja ei saa raivata. Herääkin kysymys, onko kilpailu ruoantuotannon ja energiatuotannon välillä viisasta, pohtii Juopperi.
Yleisesti ottaen kotimaisten tuotteiden arvostaminen suomalaisten keskuudessa on heikohkoa ja tietämys mistä ruoka kauppoihin tulee tai miten se sinne tulee, on yllättävän monelle vieras asia. Maatilojen olemassaolo on kuitenkin Suomen omavaraisuuden elinehto ja siksi tärkeää Suomen huoltovarmuudelle.
Maatalouden haasteista huolimatta Juopperi sanoo, että MTK-Juukaan kuuluu hyvää. Vuosittain järjestetyt Maatilojen avoimet ovet -tapahtumat maatiloille on olleet erittäin suosittuja. Juuassa MTK:n paikallisyhdistyksen toiminta on aktiivista.
Kiitämme tilojen yrittäjiä vierailumahdollisuudesta sekä vilkkaasta ja hyvähenkisistä keskusteluista!