12.04.2018 11:40 | Markus Hirvonen

Tarvitsemme edelleen laitospaikkoja, koska ihmiset tarvitsevat niitä

 

Juuassa laitospaikkoja on vähennetty noin 35 viime vuonna, kertoo meidän tilastot Siun sote:sta. Samaan aikaan juukalaisia oli hoidossa muualla Pohjois-Karjalassa satoja vuorokausia vuoden aikana. Tilanne on hyvin saman tapainen koko Pohjois-Karjalassa, koska muutosta tehdään tulevaisuutta ajatellen. Vaikka suunnanmuutos on ehdottoman tarpeellinen, onko nyt vauhti oikea?

 

Suomessa on nyt vallallaan näkemys laitospaikkojen jatkuvasta vähentämisestä. Yleisesti valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja kotiin annettavia palveluja lisätään samaan aikaan. Taas kerran mennään nopeasti äärilaidasta toiseen ajattelematta sitä, mitä nämä termit (laitoshoito, tehostettu palveluasuminen jne.) pitävät oikeasti sisällään. Valitettavasti myös Siun sote tekee hyvin nopeasti tätä vähentämistä, joka tietenkin pitää jollakin aikavälillä tehdä. Vauhti hirvittää. Vanha totuus on sama sote:ssa kuin hiihdossa; ei se matka tapa, vaan vauhti.

Mitä tämä laitosasuminen oikeastaan on?

Laitos on sanana sellainen, että se hirvittää meistä jokaista. Ajatellaan Yksi lensi yli käenpesän-elokuvaa tai vielä 1990-luvulla Suomessa yleisiä kunnalliskoteja, joihin kohtuukuntoisia ihmisiä laitettiin käytännössä rumasti sanottuna säilöön. Nämä on purettu systemaattisesti pois ja sellaista laitosasumista on enää hyvin vähän olemassa, käytännössä ei ollenkaan. Nykyiset vuodeosastot ovat hyvin akuutteja ja kuntoutusmyönteisiä paikkoja, joissa ihmisen toimintakykyä ylläpidetään tavoitteena kotiutuminen. Asumisen yksiköissä kaikki perustuu omatoimisuuteen, mutta apua saa tarvittaessa. Ja palliatiivisen hoidon yksiköissä tehdään työtä hyvän jäljellä olevan elämän takaamiseksi. Vaikka puhutaan siis ”laitospaikoista”, niin todellisuus on hyvin erilainen. Laitospaikat eivät ole pahoja, vaan hyviä. Ne ovat tarpeellisia ja kokonaisprosessin kannalta välttämättömiä.

Siksi olen sitä mieltä, että ”laitospaikkojen” vähentämisessä on nyt menossa vauhtisokeus. Tämä on uhka juuri hoitoa tarvitseville ihmisille, sillä avun tarve voi tulla hyvinkin nopeasti. Kun paikat on vähennetty minimiin, ihmisiä joudutaan viemään hyvinkin kauas kotipaikastaan ja läheisistään. Samaan aikaan kotihoitoa resurssoidaan hyvin niukasti verrattuna todelliseen tarpeeseen. Kotihoidossa on myös se haaste, että kaikki eivät halua asua kotona liian pitkään. Yksinäisyys pelottaa ja ahdistaa ja saa monet ihmiset haluamaan tuettua asumista sekä muiden ihmisten läsnäoloa. Ihmistä tulisi siinäkin yhteydessä kuulla, jos hän ei halua asua kotona.

Suomessa on todella vähän tutkittua tietoa siitä, miten asiat pitäisi järjestää kokonaisuutena parhaiten. Koko tavoite paikkojen vähentämisestä perustuu huoltosuhteeseen, eli pohjimmiltaan taloudelliseen resurssiin. Tutkijat Jenni Blomgren ja Elina Einiö ovat seurantatutkimuksessaan todenneet, että tehostettu palveluasuminen on kasvanut joiltakin osin samaa tahtia kuin vanhainkodeissa ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla järjestetty perinteinen laitoshoito on vähentynyt. Kuitenkin tehostettua asumista ei ole lisätty samaa tahtia kuin laitospaikkoja on purettu ja mikä huomionarvoisinta, kevyemmän asumisen paikat eivät ole kasvaneet samassa suhteessa purettuihin laitospaikkoihin. Ja koska kotihoidon piirissä olevien määrä ei myöskään ole merkittävästi lisääntynyt, herää kysymys, onko kaikilla ihmisillä asianmukaiset palvelut? Selvää ainakin on, että iso muutos laitosasumisesta kevyempiin muotoihin vaatisi tehokkaampaa seurantaa koko ajan ja lisäksi laajaa tutkimusta vaikuttavuudesta pitkällä aikavälillä.

Tutkimukset osoittavat suhteellisen aukottomasti, että vain osa hoivan tarpeesta perustuu suoraan ikään. Huomattava osa hoivatarpeesta liittyy viimeisiin elinvuosiin. Eli kustannusten näkökulmasta ihmisen viimeiset elinvuodet ovat kalliita, joka on hyvä tiedostaa palveluprosessien suunnittelussa. Samalla 85 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan nousevan nykyisestä noin 136 000 hengestä noin 360 000 henkeen vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskuksen väestöennuste 2012). Tästä ikäryhmästä oli vuoden 2013 lopussa 20,2 prosenttia pitkäaikaishoidossa joko vanhainkodissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa tai tehostetun palveluasumisen yksiköissä (Lähde: kunnallisalan kehittämissäätiö). Tavoite vähentää paikkoja reilusti ei ole siis valitettavasti realistinen suhteessa tarpeeseen. KAKS:n tutkimuksessa todetaan, että laitospaikkojen tarve päinvastoin kasvaa lähes kaikkialla Suomessa, myös meillä Pohjois-Karjalassa. Siis laitospaikkojen määrä siis kasvaa, jos otetaan huomioon ne asiat, jotka ihmisten hoivassa tutkitusti ovat tärkeitä kuten laatu, turvallisuus, kuoleman läheisyyden erikoistekijät, toimivat prosessit jne.

 

Silloin koko Suomessa tilanne näyttää tältä:

Ja tässä on otettu näkökulmaksi se, että asiat menisivät sujuvasti. Tässä suotuisassakin skenaariossa laitospaikkojen tarve suhteessa työikäiseen väestöön kasvaa varsin suureksi erityisesti suhteellisen pienissä kunnissa. ( Lähde: Eija Kauppi, Niku Määttänen, Tomi Salminen ja Tarmo Valkonen: Vanhusten pitkäaikais­hoidon tarve vuoteen 2040)

Siun Sote Pohjois-Karjalassa tekee suunnitelmallisesti esimerkiksi vuodeosastojen paikkojen vähentämistä ja siirtää tehostetun palveluasumisen painopistettä palveluasumiseen. Tavoite näyttää tutkitun tiedon valossa oikealta, mutta vauhtia olisi syytä miettiä edelleen vakavasti.  Laitospaikkojen vähentämisestä huolimatta näitä palvelua sisältäviä paikkoja tarvitsevat edelleen vanhukset, joiden yleiskunto on voimakkaasti laskenut, dementia-asukkaat, pitkäaikaiset mielenterveysasukkaat, monet vammaiset, kuoleman läheisyydessä olevat ihmiset ja erikoissairaanhoidon jatkohoitoa vaativat potilaat. Tällä hetkellä esimerkiksi Siun soten tilastoista on helppo lukea, että paikat ovat kaikkialla enemmänkin täynnä kuin tyhjinä ja asianmukaista hoitopaikkaa jonotetaan monessa paikassa. Juuankin osalta juukalaisia oli viime vuonna satoja vuorokausia hoidossa kunnan ulkopuolella, koska juuri vuodeosastot tai tehostettu asuminen olivat täynnä. Ja sama tilanne on muuallakin.

 

Samalla voi kysyä, milloin erikoissairaanhoidon leikkaustoiminta tai muu akuutti toiminta häiriintyy siitä, ettei juuri näitä vähennettäviä laitospaikkoja ole riittävästi? Luulen, että näillä vähennysmäärillä se tilanne on jo olemassa.

 

Vaikka taloustilanne sote:n osalta on tiukka ja tavoitteet vähentää erilaisia raskaita paikkoja ovat sinänsä oikeita, nyt tulisi katsoa yhdessä ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa oikea etenemisvauhti. Vauhti pitää olla sellainen, ettei yksikään putoa kyydistä tai saa heikkoa hoitoa väärässä paikassa. Se on epäinhimillistä ja tehotonta.

Siksi tarvitsemme edelleen laitospaikkoja.

 

 

 

 

 

 

 

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
P. 040 104 2000
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »

Etsitkö näitä?


Kartat

Matkailuinfo


Kirjasto