16.05.2018 13:30 | Markus Hirvonen

Mitä maakuntauudistus voisi tarkoittaa Juualle?

 

En ole jaksanut pitkään aikaan kirjoittaa makusote:sta, on rehellisesti sanottuna tullut kyllästymistä tähän tilanteeseen. Nyt viime aikoina minua on huolestuttanut, että pääkaupunkiseudun isot kaupungit ovat saaneet keskustelussa täydellisen ilmaherruuden. Vaikka siellä on kritiikissä asiaakin, niin maailma ei ole ihan samanlainen kaikkialla Suomessa. Sen vuoksi muutamia ajatuksia siitä, mitä täällä Itä-Suomessa maakuntauudistus voisi tarkoittaa. Jan Vapaavuoren kritiikissä oikein on ehdottomasti se, että samaa uudistusta ei kannattaisi tehdä Helsingin alueelle ja muualle Suomeen. Meillä on hyvin erilainen tilanne kaikilla sektoreilla ja samat keinot eivät varmasti toimi. Siksi sekä pääkaupunkiseudun, muiden kaupunkiseutujen ja maakuntien tilanteet tulisi käsitellä hieman eri koreissa.

Sote on se kaikista suurin kokonaisuus tässä uudistuksessa. Uudistus on meillä Pohjois-Karjalassa jo tehty, joten me putoamme jaloillemme kaikissa tilanteissa; kaatuu sote tai ei kaadu. Uudistus ajatuksena toisi meille selkeämmän taloudellisen suunnitelmallisuuden ja leveämmät hartiat. Pienen kunnan näkökulmasta se on hyvä asia, sillä Sote:ssa hyvinkin pienet muutokset pienessä kunnassa tuovat helposti taloudellista painetta muihin palveluihin. Eli perusajatuksena tämä toimii jopa nykyistä paremmin Juuassa, mutta muutama selkeä riski tähän liittyy. Riskit ovat palvelujen katoaminen, siitä seuraava valtava kiinteistöriski ja valinnanvapaus tässä muodossaan.

Palvelujen katoaminen on riski, koska maakuntiin kohdistuu valtavat kulupaineet. Keskitetty järjestelmä on sote:ssa lähes aina hajautettua edullisempi lyhyellä aikavälillä ja sen vuoksi perinteisesti kunnassa olleita palveluita tullaan näillä lukemilla varmasti keskittämään. Näitä ovat todennäköisesti röntgen, laboratorio, ravintohuolto, ICT, vuodeosastot, kuntoutusosastot, keskitason vaativuutta olevat vammaispalvelut ja sosiaalihuollon vaativammat palvelut. Tämä siis todennäköisesti vie työpaikkoja kunnista pois. Nämä työpaikat ovat luonteeltaan erittäin tärkeitä kunnille, koska ne ovat koulutettujen naisvaltaisten alojen työpaikkoja. Tätä kehitystä tekee jo meidän kuntayhtymä Siun sote, jolla taloudelliset paineet ovat tulevia maakuntia pienemmät, joten tilanteen voi olettaa pahentuvan maakunnissa, joita VM tiukalla otteella talousohjaa. Toiseksi tämä jättää kuntien kiinteistöjä tyhjiksi sen jälkeen, kun 3+1 vuoden vuokraus on ohi. Tämä kiinteistöriski pitäisi tasata kunnolla, mutta nyt laeissa ns. kompensaatio kiinteistöistä on säädetty sidottavaksi niihin kuntiin, joille tulee talousongelmia. Meidän talous on vahva, joten emme mene nurin tyhjistä kiinteistöistä, mutta se rasittaa valtavasti meidän taloutta pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi (kuten monet asiantuntijat ovat lausuneet) kiinteistöriski pitää tasata riippumatta kunnan/kaupungin tilanteesta riippumatta. Jos jää tyhjilleen, valtion lainsäätäjänä tulee vastata kuluista ainakin osin. Nämä asiat ovat ongelmia siksi, että maakunnalla ei ole todellista itsehallintoa. Itsehallintoa on vaikea määritellä, mutta nykyisessä kapitalismissa voidaan kyllä todeta vallan olevan siellä, missä on taloudellinen valta. Ja maakuntien taloudellinen valta on valtionvarainministeriössä.

Sitten se valinnanvapaus.

 

Tässä tullaan kohtaan, jossa Helsinki, Juuka ja Joensuu eroavat aika lailla toisistaan. Juuan kunnan sote-palvelut tuotetaan tällä hetkellä Siun sote-kuntayhtymän toimesta. Malli on kunnan kannalta osoittautunut toimivaksi erityisesti kokonaisvastuun jakautumisen näkökulmasta. Nyt julkinen kuntayhtymä kantaa vastuun kaikista potilaista ja asiakkaista ja käyttää apunaan yksityistä sektoria ostopalveluiden ja palvelusetelien muodossa. Juukalaisilla on valinnanvapaus Siun sote:n sisällä, mutta ei sen ulkopuolella palveluseteleitä lukuun ottamatta. Laki lisää valinnanvapautta ja tarjontaa erityisesti kaupunkiseuduilla, mutta tilanne Pohjois-Karjalan syrjäisemmillä alueilla ei muuttune. Juuan kokoisen kunnan väestöpohja tekee esitetyllä korvausmallilla alueesta kiinnostavan palveluntuottajille siinä tapauksessa, että toimija saa asiakkaakseen lähes kaikki alueen asukkaat. Se taas ei ole omiaan lisäämään valinnanvapautta. Lisäksi palvelujen saatavuus riippuu lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden määrästä sekä käytettävissä olevan rahoituksen riittävyydestä. Valinnanvapauden lisääminen ei paranna tilannetta näiden tekijöiden osalta, koska se ei itsessään tuo yhtään osaamisresurssia kunnan alueelle.

 

Siun sotella on hyviä kokemuksia erikoislääkärien ja asiantuntijahoitajien monimuotoisesta (myös etä-)konsultaatiotoiminnasta keskussairaalasta etäällä olevista terveyskeskuksista. Tulevassa mallissa on riskinä pienelle kunnalle koko toiminnan katoaminen. Jos lakiin jää velvoite erikoislääkäreiden sijoittamisesta sote-keskuksiin, todennäköisesti pienessä kunnassa ei olisi lainkaan sote-keskusta. Valinnanvapaudesta huolimatta tämän tulisi olla maakunnan päätösvallassa. Valinnanvapauslaki lähtee siitä, että vähimmäismäärä sote-keskuksessa on 10 lääkäriä. Se tarkoittaa lähes jokaisen pienen- ja keskisuuren kunnan osalta sote-keskuksen loppumista lähipalveluna.

 

Pohjois-Karjala voi menettää merkittävän osan Siun soten rakentamisen myötä vahventuneesta integraatiosta, joka toteuttaa kustannustehokasta palvelurakennetta ja mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen yhteiskäytön. Tämä johtuu siitä, että esitetty valinnanvapausmalli ei tue nykymuotoista integraatiota. Pienen kunnan näkökulmasta tämä on heikennys asukkaan palveluihin prosessin heikentymisen kautta. Kilpailu voi tehostaa palvelutuotantoa ja digitalisaatio voi osittain korvata henkilökohtaista palvelua, mutta toisaalta kaupungeissa lisääntynyt palvelutarjonta ja valintojen mahdollisuus ovat merkittävä riski kustannusten kasvulle. Maakunnan rahoitus on kokonaisuus ja kustannusten kasvu valinnanvapauden vahvoilla alueilla voi uhata maaseutukuntien palveluvalikoimaa. Reuna-alueilla jo nyt on vaikeuksia henkilöstön saatavuudessa ja syrjäseutujen palvelujen tuotannon toteuttaminen on jatkossa erittäin haasteellista juuri henkilöstöresurssin myötä. Maakunta ei kapenevalla rahoituksella kykene vastaamaan mielikuva- ja palkkakilpailuun, jota maaseudun palvelut tulevassa mallissa vaatisivat.

Juuan kunnan sairastavuusindeksi on kuntien kärkitasoa. Maaseutukunnissa yleisesti ihmiset ovat enemmän hoivaa vaativia kuin kasvukeskusten asukkaat johtuen erityisesti ikärakenteesta. Kapitaatiokorvauksen myötä alue ei ole niin kiinnostava, kuin suurten asukaslukujen kaupunkiseudut. Maaseutukunnat tulevat todennäköisesti kohtaamaan tilanteen, jossa alueella toimii ainoastaan yksi toimija; maakunnan julkinen toimija tai yksi yritys. Lain toteutuessa valinnanvapaus lisääntyy tietenkin maakunnan ja valtakunnan sisällä, sillä osa ihmisistä voi hakeutua asiakkaaksi toiseen kuntaan tai kaupunkiin. Samalla se voi vähentää kunnan lähipalveluiden osalta kiinnostusta palvelun järjestäjäksi.

 

Rajapinnoista

Perinteisten sote-palveluiden osalta valinnanvapaudella on vaikutusta rajapintoihin, eli yhdessä eri toimijoiden kanssa tehtäviin asioihin. Tärkein näistä on kouluterveydenhuolto ja koulukuraattoritoiminta. Tällä hetkellä Juuassa asiasta vastaa Siun sote, jolla on käytettävissään yhteinen tietojärjestelmä ja yhteinen osaajapankki (Lääkärit, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit, puheterapeutit, toimintaterapeutit) Kunnan puolelta yhteistyökumppanina ovat opettajat ja malli on erittäin toimiva, koska tiedonsiirto ja asiakastiedon katoaminen eivät ole ongelmia. Valinnanvapaus voi tuoda alueelle toimijan X, jolla on eri ICT-järjestelmät ja nykyiseen palveluvalikoimaan verrattuna puutteellinen osaajapankki. Valinnanvapaus hyvin todennäköisesti heikentää rajapintatyötä, koska se hajottaa vastuut eri toimijoille. Nykyinen malli on ollut juuri pienen kunnan kannalta hyvä, koska se on varmistanut avun saatavuuden eri toimijoilta.

Muista palveluista:

Nämä asiat, kuten Ely:n toiminta, te-hallinnon toiminta ja maakuntaliittojen toiminta ovat nousseet esille juuri Etelä-Suomen kritiikissä. Juuan osalta nämä asiat ovat koko uudistuksessa vähempiarvoisia Sote:en verrattuna. Meillä kaikki palvelut ovat jo keskittyneet Joensuuhun ja teemme työtä hyvässä yhteishengessä. Kasvupalvelut pitää suunnitella huolella, mutta maakuntien osalta erityisen tärkeää on teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvien tukipalvelujen säilyminen. En näe näissä asioissa niin suurta uhkaa kuin Sote:ssa. Tuleva maakunta hoitanee asiat vähintään yhtä hyvin kuin nykyinen ja parhaassa tapauksessa integraatio vahvistaa palveluita. Toki työllisyydenhoidon siirtäminen kuntiin olisi parempi vaihtoehto, sillä työllisyystyössä ovat onnistuneet juuri kunnat. Se edellyttäisi hieman erilaista lakia, mutta tämänkin kanssa Juuka voi elää, mikäli aidosti maakunnissa tehdään prosessien uudistamista. Kasvupalveluissa tärkeintä on saada maakuntien kasvavan teollisuuden tarvitsemat investoinnit hoidettua ja Juuan osalta näen jopa vahvuutena uudistuksen tältä osin. Monia portaita ja väliseiniä puretaan ja asioiden tulisi hoitua jatkossa sujuvammin. Mutta tämäkin asia on eri tavalla pääkaupunkiseudulla. Helsingin vetovoima on niin suuri, että kasvupalveluiden siirtäminen maakunnalle ei voi olla Suomenkaan kannalta järkevää. Mutta meillä maakunnissa se voi olla viisasta, joten tässäkin erillisratkaisu on tarpeen.

 

Maakuntaliittojen osalta ainoa huoli on siinä, kuka hoitaa perinteisen edunvalvonnan? Maakunta tekee lakisääteisiä tehtäviä, ja perinteinen lobbaus ei sitä ole. Tähän muodostunee Suomeen suuri määrä erilaisia kyhäelmiä tekemään edunvalvontaa, jonka maakunnat ovat tähän asti hoitaneet. Tämäkin johtuu siitä, ettei maakunnille anneta itsehallintoa.

Summa summarum.

Maakuntauudistus on monien palveluiden osalta pienen kunnan näkökulmasta hyvä, ja se kannattaisi viedä maaliin. Tarvitaan kuitenkin erilainen ratkaisu suurten kaupunkien alueelle, koska se tukee koko Suomen kasvua. Jos Helsinki ei menesty, Juuka ei menesty ja jos Juuka ei menesty, Helsinki ei menesty. Tämä siksi, että Suomessa on 200 Juuan tyylistä kuntaa, joita ilman Helsinki ei pärjää. Ja jos Helsinki ei pärjää KV-mittareilla, Suomen talouskasvu hyytyy. Me tarvitsemme toisiamme.

Suurimmat ongelmat ovat sote:ssa. uudistuksen osalta ja erityisesti liian kiireellä valmistellussa valinnanvapauslaissa. Pienen kunnan asukkaiden palvelut eivät nykytilasta parane, koska alueelle ei todennäköisesti muodostu useita kilpailevia palveluntuottajia, palveluiden tuottamisen kustannukset lisääntyvät ja integraatio vähenee. Yleis-ja erikoislääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien saatavuus hankaloituu entisestään ja lääkärin lähipalvelut uhkaavat keskittyä isompiin yksiköihin. Kansanterveystyö ja kokonaisuuksien laaja hallinta ei toteudu valinnanvapauslain myötä, joka heikentää erityisesti maaseutukuntien asukkaiden sote-palvelua. Siun sote:n jo tekemät palveluiden yhtenäistämistyöt uhkaavat kadota useiden toimijoiden sekamelskaan. Laki mahdollistaa erityisesti tiheässä asutuksessa entistä paremman saatavuuden verrattuna harvan asutuksen alueeseen. Lisäksi kuntien kiinteistöriski on melkoinen.

En toivo enää tämän uudistuksen kaatamista. Toivon, että ainakin yllä olevat ongelmat korjataan, ja jatketaan matkaa.

 

 

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
p. 040 104 2865 (Neuvonta ja yhteispalvelupiste)

p. 040 104 2000 (Juuan kunnan vaihde)
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »