24.10.2018 11:07 | Markus Hirvonen

Vuosi 2019 kuntataloudessa vaikea

 

Aamulla katselin kaunista maisemaa Juuassa, kun lähdin ajelemaan ministeritapaamiseen. Hieman ennen Kontiolahtea näkymä muuttui sumuiseksi ja utuiseksi, joten jouduin olemaan tarkkaavainen ja hidastamaan vauhtia. Aivan samanlainen on tunnelma kuntataloudessa tällä hetkellä. Viimeiset 4-5 vuotta ovat olleet kuntataloudessa kohtuullisen hyviä ja taloutta on saatu tasapainoon. Juuan talous on Siun Sote:n, KIKY:n ja omien tehostamistoimenipiteiden ansiosta saatu tasapainoon ja pahoja vuosia varten on hieman ylijäämää kertynyt. Samalla on tehty rästissä olleita investointeja kohtuullisen paljon. Mutta nyt vuosi 2019 näyttää erityisen sumuiselta.

 

Kuntatalous on ollut aina tiukka, joten sen voivotteleminen on turhaa. Niin kauan kuin kuntia on ollut, on jaettu niukkuutta. Silti Suomi on selvinnyt läpi vaikeiden vuosien juuri kuntien innovatiivisen toiminnan ansiosta. Esimerkiksi peruskoululutuksen rakentaminen Suomen jokaiseen kuntaan valtion ja kuntien yhteistyössä on maailmanhistoriassa sellainen merkkiteko, joka hakee vertaistaan. Ja siihen päätökseen perustuu käytännössä koko valtion hyvinvointi tänä päivänä. Joten lähtötilanne on, että kunnat selviävät tästäkin ajasta, koska meillä on taitoa ja kykyä muokata toimintaa aina oman aikamme haasteisiin.

Kunnan tulot koostuvat käytännössä veroista ja valtionosuuksista. Pieni merkitys on toki erilaisilla maksuilla, mutta ne ovat marginaalisia isoihin eriin verrattuna. Juuri näiden tulojen kehitys tekee näkymästä hyvin sumuisen. Verotulojen osalta keväällä ja kesällä ilmeni, että kunnat ovat saaneet liikaa verotuloja vuonna 2017. Tämän virheellisen tilityksen vuoksi kunnilta peritään Pohjois-Karjalan kunnilta liikaa maksettuja veroja noin 13 miljoonaa euroa tämän vuoden lopulla. Kohta selviää, kuinka paljon Juuassa tämä heikentää tämän vuoden tilannetta. Takaisinperintä koskee kaikkia Suomen kuntia, mutta meillä Pohjois-Karjalassa taso on muuta Suomea suurempi, joten kuntatalouden näkökulmasta haasteita kasaantuu meille paljon. Ensi vuoden verotuloennusteet näyttävät Juuan osalta kasvua tähän vuoteen, mutta siinä on juuri tämä sama harha; Kun verotulot tänä vuonna ovat romahtaneet alaspäin, ensi vuoden pieni kasvu näyttää suuremmalta kuin se on verrattuna pidempään tarkastelujaksoon. Talouskasvun toivotaan siis jatkuvan, että verotuloennusteet pysyvät tai jopa ylittyvät.

Valtionosuuksissa on myös ilmennyt, että Pohjois-Karjalan kunnat ovat saaneet liikaa rahaa. Valtionvarainministeriö perii ensi vuonna väärin maksettuja osuuksia takaisin ennakkotiedon mukaan noin 8 miljoonaa euroa. Samalla valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat ensi vuonna, kun tasoa alennetaan esimerkiksi valtion tavoitteellisten säästöjen johdosta. Lisäksi indeksikorotusta ei tehdä. Pohjois-Karjalan mittakaavassa pelkät takaisinperinnät vastaavat noin 1% tuloveroprosentin tuottoa.

Juuan osalta ensi vuonna suurimman epävarmuuden aiheuttavat verotulot ja Siun sote:n maksuosuus. Valtionosuudet meillä putosivat reilusti 2017 ja 2018, joten vuoden 2019 osalta putoaminen on maltillisempaa. Siun sote:n maksuosuus päätettiin eilen, mutta Juuan kuntakohtainen luku ei ole vielä aivan selvillä. Verotuloennusteet päivittyvät koko ajan, ja niistä saamme parempia tietoja lähempänä talousarvion valmistumista.Ensi vuodelle riskeinä on erilaiset laina- ja vastuutakaukset sekä peruskunnassa että konsernissa.

Kaikkien tiedossa on, että palkankorotukset vaikuttavat ensi vuonna merkittävästi kuntatalouteen, joten menojen kasvun painetta on olemassa jokseenkin paljon. Sote kasvaa meidän osalta arviolta 600 000e.  Kokonaisuutena vuoden 2019 talousarvio tulee olemaan pakkasella näillä tiedoilla. Pitkässä kehityksessä yksi vuosi ei ole olennainen, jos pidemmän aikavälin tarkastelussa kuntatalous on vakaalla pohjalla. Meillä se tarkoittaa jatkuvaa prosessin kehittämistä ja nykyisen hyvän työn jatkamista henkilöstön ja päättäjien kanssa. Pitkässä juoksussa käyttötalouden ja investointien kestävä taso antaa meille mahdollisuuden kehittää kuntaa siten, että meidän oma elinympäristö pysyy kaikille hyvänä.

Vaikka on sumuista ja emme tiedä kaikkea tarkkaan, tiedämme että Juuka pystyy suoriutumaan peruspalveluista ensi vuonna hyvällä tasolla.

Kommentit:

06.11.2018 22:27 | Topi Kallinen
Todella suurista asioista ei voi puhua mitenkään näinkin avoimilla palstoilla. Niistä on aina puhuttava vaimennetulla äänellä pienissä ryhmissä, joskus jopa aivan kahden kesken ilman nauhoittimia. Ninpä tämäkin blogi kaikessa avoimuudessaan, on hieman niin kuin uskovat sanoisivat, sielunhoitoa tai huokausta kohti tuonpuoleista, jossa asiat varmaan järjestyvät. Jossain määrin filosofisena luonteena olisin usein halukas laajentamaan kysymyksenasetteluja. Vaarana siinäkin on etten saisi lukijaa/kuulijaa innostumaan "uudelleen ajattelusta" jossakin asiassa. Jos näin käy, silloin ei saa myöskään poliittista kannatusta, vaan separoituu. Siihenkin voi tottua eikä yrittää aina edes sanoa sitä mitä olikaan aikonut sanoa ... Joskushan asiat myös komplisoituvat jos niitä ruvetaan "fundeeraamaan" enemmälti, joten kannattaneeko tuota tehdä ns. mitään. Sanonpa kuitenkin: Kuntien taloudella leikitellään hieman liian helposti, kun vallalle on jatkuvasti tunkemassa voimia, jotka haluasivat kaventaa, jopa mitätöidä kaikenlaisia hyvin toimivia kunnallisia palveluja. Mediakohinan ja sitä kautta kaaoksenkin aikaansaaminen kuntatalouteen palvelee kuntasektorin kuristamista. Nyt Juuan kuntataloutta dominoivat ongelmat kunnan kiinteistöjen hävittämisestä. Takana tässä politiikassa voi olla tarkoitushakuista kiinteistöjen kustannuslaskentaa aivan väärin premissein. Tällä tapaa saatiin jo hävitettyä syrjäkylien koulut, niin tärkeät lokaalille kulttuurille ja maaseutuelämälle. Nyt haetaan poliittista vipuvartta kiinteistöjen kuvitteellisista ylläpitokustannuksista, joista valtaosan muodostaa kiinteistön kuviteltuun vuosittaiseen arvonalennukseen (ikäänkuin korjauskustannusvaraukseen) allokoitava, monesti jopa noin 10 % määräerä kiinteistön jostakin mistätahansa laskenta-arvosta. Jos Saarijärven mummu joutuisi eläkkeestään varaamaan, joka vuosi ison tasasumman mummunmökkinsä "tuleviin modernisoimiskustannuksiin", hän joutuisi varsin pian "Attendon hoiviin" (uusi vastine sanalle "köyhäinhuone"). Niin heikosti käy myös kaikille kunnan hiljaiseloa eläville kiinteistöille, joissa ei satu olemaan rutkasti maksavia vuokralaisia. Kunnan omaisuutta halutaan yksityistää erilaisten kauppalahjojen avulla. Tiedämme samalla kuitenkin miten vaikeaa omaisuuden saaminen takaisin kunnalle on - siitä koko viime vuosisadan alkupuolisko on todisteena. Kysymys siitä miten kiinteistöjä kunnassa hoidetaan ja käsitellään, jakautuu kahtia. Myös suuria ja monikäyttöisiä kiinteistöjä voidaan alkaa "tulittaa reijille", käyttääkseni kaupunkisotien käsitteitä. Paloaseman vieressä ollut kivinen kerrostalo edusti alusta pitäen huonoa arkkitehtuuria ja huonoa suunnittelua, eräänlaista myöhäistä hätäasutushätäilyä. Sen tuhoutumista ei jääty juuri suremaan, mutta monikin ihmetteli mitä tämä tällainen aika on, kun tuhoaminen on tärkeämpää kuin kiinteistöjen hallinta. Kun sitten varsin uudet koulukiinteistöt koulukeskuksessa joutuivat jo varsinaisen "mörssäritulen" alle, niin "tulenjohtokeskuksen" olisi toivonut antavan oikeanlaatuisia selityksiä sodan julistukseensa. Juuan kunnalla kun ei ole varaa ryhtyä suurilla lainakanuunoilla hajottamaan suurimpia kiinteistöjään. Ei se että kiinteistöjä on huollettu ja remontoitu kehnolla ammattitaidolla pilalle, saisi antaa kunnan teknisille johtoelimille oikeutta suosittaa ja jopa vaatia, että todisteet omasta huonosta työstä on hävitettävä, jos mahdollista murskattava maan tasalle niinkuin sodassa kuunaan... Uuden koulun rakentaminen on, summa summarum, kenties turha ja turhan suuri lisäkustannus kunnan taloudelle. Edes kahdella invakaistalla varustettu jopa ohituskaistainen uusiotie teollisuusalueelle ei olisi yhtä kallis kuntainvestointi, vaikkakin sekin aivan yhtä turha. Kukahan istuu kenen pepulla nyt tuleen!?
08.11.2018 22:02 | Topi Kallinen
Itseään ei saisi kommentoida, mutta poikkeuksellisesti sanottuna vain: "kouluongelman" ydin on sisäilmastokysymyksissä. Erittäin hyvä A-studio valotti sitä 2018-11-8: https://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-tv1#autoplay=true. Koulun tuhoon tuomitseminen on eräänlaista valeuutisointia, omasta mielestäni, ja osittain myös viitattaamani erittäin asiallisen A-studion pohjalta ajateltuna.

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
p. 040 104 2865 (Neuvonta ja yhteispalvelupiste)

p. 040 104 2000 (Juuan kunnan vaihde)
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »