27.09.2019 11:23 | Markus Hirvonen

Onko Rahhoo vai ei?


Kuntien taloustilanteesta kuuluu vain huonoa. Pohjois-Karjalassa olemme saaneet eilen lukea Joensuun kaupungin yt-menettelyistä ja usean kunnan vaikeasta taloustilanteesta.  Tilanne on ollut huolestuttavalla uralla jo jonkin aikaa eri syistä. Perussyy on tietenkin, että kuntien menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Tässä kootusti Yle:n uutisia syyskuulta, karmealta näyttää Suomen kuntakentän tilanne.

 

 

 


Jokainen kuntalainen tietää, että kuntataloudessa on ollut vaikeaa aina. Se johtuu siitä yksinkertaisesta seikasta, että kuntien palveluntarve on aina ollut ja tulee aina olemaan suurempi kuin käytettävissä olevat rahavarat. Kyse on aina niukkuuden jakamisesta, jossa poliittinen kenttä joutuu tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Mutta nyt tilanne on saavuttanut uudet mittasuhteet, sillä tämä vuosi on koko historian vaikein Suomen kuntataloudessa kuntaliiton ennusteen mukaan. Se on paljon sanottu, olemmehan kokeneet mm. 1990-luvun laman, jossa julkinen sektori kriisiytyi. Valtio on ennustanut alkuvuonna että paikallishallinnon rahoitusasema on tänä vuonna 2,5 miljardia euroa alijäämäinen.  Mutta nyt on tullut uusia ennusteita ja tilanne on entistäkin heikompi, joten rahoitusvajeen suuruutta emme tiedä.


Syitä on etsitty ja jotain löydettykin. KIKY oli taloudellisessa mielessä kunnille erittäin huono ratkaisu; hyvä valtiolle, huono kunnille. Tekniset seikat kuten tulorekisteri tai verokorttiuudistus tekevät oman lovensa kuntatalouteen, mutta niiden suuruutta emme tiedä. Joka tapauksessa on kummallista, että tekniset uudistukset ovat edelleen vuonna 2019 niin vaikeita. Ei vielä kannata puhua suuria dystopioita kaiken ratkaisevasta digitalisaatiosta, kun perusasioiden hoitokin on vielä niin retuperällä.
Joka tapauksessa isossa kuvassa Suomen kuntatalous on menossa kohti kriisiä. Sen vuoksi keskeistä on, mitä tehdään eduskunnassa. Valtionosuuslisäykset tulee toteuttaa sovitusti ja lisää tehtäviä kunnille ei saa säätää. Nyt pitää huolehtia, että selviämme entisistä velvoitteista ja pakollisista investoinneista.

 

Mitä tämä kaikki tarkoittaa Juuassa?

 

Ihan samaa kuin muuallakin eli Juuan verotulot ovat laskeneet huomattavasti tänä vuonna. Samaan aikaan valtionosuuskehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Tänä vuonna teimme jo varovaisen budjetin, jossa verotuloja ennustettiin tulevan vähemmän kuin verohallinto esitti. Silti olemme ennusteen mukaan jäämässä noin 500 000 euroa ennustetuista verotuloista. Kun meidän talousarvio oli valmiiksi 150 000e alijäämäinen, on uhka jopa 650 000e alijäämästä. Vaikeaa tässä on se, että kyse on ennusteista. Ennusteista, jotka heiluvat kuin lippu kovassa tuulessa. Sen vuoksi Juuassa katsomme tilannetta rauhassa loppuvuoden, sillä olemme myös samaan aikaan alittamassa kuluja.

Toisin sanoen Juuassa jo vuosia tehty toiminnan tehostaminen näyttää kaikilla toimialoilla toimivan. Uskon pitkäjänteiseen työhön toiminnan ja prosessien tehostamisessa, mikäli se on mahdollista. Meillä se on ollut mahdollista hyvän pohjan vuoksi ja siksi olemme saaneet kulukehityksen menemään alaspäin jo neljättä vuotta peräkkäin. Siitä huolimatta Juuan palvelutaso ja valikoima on erinomainen kaikilla toimialoilla.


Kunta on selvinnyt kaikista haasteistaan historian kuluessa. Kuntayksikkö on palvelujen tuottajana ollut aina tehokas ja (muotisana) innovatiivinen. Näin ollen en usko tälläkään kertaa siihen, että kunnat eivät tästä uudesta haasteesta selviäisi. Selviäminen edellyttää hyvää yhteistyötä kuntien ja valtion kesken sekä jatkuvaa työtä kunnassa. Käytännössä meillä se tarkoittaa, että toimintaa sopeutetaan sitä mukaa, kun palvelutarve vähenee.

 

Juuassa on vuonna 2023 yksi koulu, yksi kunnantalo, yksi tekninen virasto ja yksi terveysasema. Suunnitelman mukaan toiminta supistuu merkittävästi uusien investointien myötä. Investoinnit toki rasittavat taloutta, mutta samalla ne luovat valtavan tehokkuusloikan kunnan toiminnoille. Näin ollen erilaisten painelaskelmien mukaan kunta selviää raskaiden investointien jälkeenkin hyvin. Juuan kunnan talous on tällä hetkellä vahva ja hyvällä politiikalla pidämme sen vahvana jatkossakin.

 

Siun Sote:n talous on tietenkin se asia, joka lopulta ratkaisee myös kunnan talouden. Siun sote on todella heikossa taloudellisessa tilanteessa ja olemme Juuassa asiasta huolissamme. Sote on väestöltään ikääntyvän kunnan elinvoiman ydintä, sillä meillä palvelutarve on kova. Siksi sote-palvelujen säilyminen täällä on tärkeää lähipalveluiden osalta. Sote on ollut kunnalle hyvä yhteistyökumppani alkukankeuksien jälkeen ja olemme hyvässä hengessä neuvotelleet asioista. Sen ansioista Juukaan tulee uusi kehitysvammayksikkö ja lääkäreiden virat ovat tällä hetkellä täynnä. Moni asia on meidän osalta Sote:ssa nyt hyvin. Samaan aikaan talous on siellä tiukka ja neuvottelut ovat lokakuun alussa. Saa nähdä millaisen kasvuluvun kunnat yhdessä sote:lle päättävät. Meillä sote-kulut ovat olleet vuonna 2019 laskevia, joten meillä ei ole suurinta painetta vaatia Sote:lta nollakasvua. Tiedostan sen, että usealla kunnalla asia on päinvastoin. Taloudesta huolimatta pidän elintärkeänä kolmea asiaa sote:ssa.


- Laajan päivystyksen sairaalan varmistaminen
- Lähipalveluiden toteutuminen sovitusti
- Nykyisistä investoinneista kiinnipitäminen


Me sitten maksamme, mitä meille kuuluu.

 

Summa summarum. Tilanne on vaikea, mutta selviämme. Niin selviävät muutkin kunnat, sillä tuskin meillä löytyy eduskuntaa, joka antaa 280 kunnan kaatua.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit:

18.11.2019 12:12 | Terho Jantunen
No nythän sitä rahhoo on kun tuli tuo vesiosuuskunta lypsylehmäksi. Me vaimon kanssa maksetaan kunnalle kunnallisveroa 9200e kiinteistöveroa 515e ja nyt tuota vesiosuuskunnan perusmaksua 750e. Vettä me kulutetaan 60 kuutiota ja jätevettä syntyy 60 kuutiota. Meillä tuo kulutus on vähäistä kun vaimo onpalliatiivisessa hoidossa ja suurin piirtein petipotilas ja toimin hänen omaishoitajanaan.(Olen kyllä miettinyt että miksi kun kunta näin palkitsee) Kirkonkylällä tuon perusmaksun keräämiseen tarvitaan 25 taloutta jotka todennäköisesti käyttävät vettä 3000 kuutiota ja tuottavat jätevettä 3000 kuutiota. Äkkinäinen luulis että tämä minun taloni ois pienempi ongelma vesilaitokselle mutta kyllä kaikki virkailijat oli manipuloitu vakuuttamaan että minä olen se suurempi ongelma. Työelämässä ollessani istuskelin sadoissa neuvottelupöydissä ja siellä oli herrasmiessopimus että jos tehtiin sopimus joka kohteli jotain osapuolta epäoikeudenmukaisesti niin asia korjattiin. Virkamiehiltä ilmeisesti on järjen käyttö kielletty. Olen tottunut kyllä ratkomaan ikäni ongelmia ja tähänkin ratkaisut löytyy. Ensimmäiseksi eroamme kirkosta joka osittain jo täyttää tuon aukon. Olen aina käyttänyt asuinkuntani palveluja jos se on vaan mahdollista. Mutta nyt tuli mitta täyteen. Kaikki suuremmat hankinnat siirrän Joensuuhun ja Nurmekseen kuten useiden tuhansien eurojen lääkemenot. Sitten täytyy etsiä pienehkö yksiö taviasunnoksi ja siirtää kijat esim.Parikkalaan vuoden alusta. Tämä asuntohan on jo myynnissä mutta tää kunnan päästategia Elä ihmeessä tule Juukaan varmaan pitkittää tuota myyntiä. Talon osalta täytyy vielä miettiä kun nuo liittymät on takaisin lunastettavia että jos rakentais oman porakaivon ja jäteveden käsittelyjärjestelmän. Tässä talossa nuo liittymät on maksettu jo kahteen kertaan ja noilla perusmaksuilla 10 vuoteen kolmanteen kertaan ja jos elin ikää riittää niin varmaan vielä neljänteen kertaan. Ja nuo maksuthan varmaan tämän talon osalta vielä moninkertaistuu on tämä niin erikoinen talo. Terveisin Terho Jantunen Eläkeläinen ja omaishoitaja

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
p. 040 104 2865 (Neuvonta ja yhteispalvelupiste)

p. 040 104 2000 (Juuan kunnan vaihde)
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »