Luontokohteet

Panjantie 800

Reitin vaikeusaste: Keskitaso/vaativa

Harjumaisemaa, soita, järviä sekä vanhaa metsää kelopuineen pääsee ihailemaan Juuan omalla, noin seitsemän kilometrin mittaisella Juukaharju -reitillä. Vaalean poronpallerojäkälän peitossa oleva harju kuuluu Iso-Karhun luonnonsuojelualueeseen, ja tämän vuoksi varsinkin männyt ovat päässeet kasvamaan reitillä erityisen korkeiksi ja paksuiksi – kannattaakin kokeilla, yltävätkö kätesi reitin suurimman petäjän ympäri. Lisäksi harjua pitkin astellessa voi törmätä erilaisiin metsäkanalintuihin, kuten suureen ja mahtavaan metsoon. Juukaharjun reitin aloituspisteestä, Iso-Karhu -järven rannalta on myös mahdollista vuokrata Iso-Karhun erämökkejä Jukka-Pekka Nykyriltä p. 050 501 5499.

Reitti: Aja Juuan kiertoliittymästä Juankosken suuntaan noin 5 kilometriä. Käänny oikealle Maaseläntielle, ja aja opasteita seuraten 9,3 km. Reitti lähtee oikealta, kyltein merkatulta parkkipaikalta.

Katso myös: Iso-Karhun erämökit (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Juukaharju InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Klikkaa Infogis -palvelussa myös Keihäsjoki, niin saat molemmat reitit samalle näkymälle.

Juuan vanhojen metsien suojelukohteista suurin, Keihäsjoki, on harjumaista maastoa kumpuineen sekä soisine suppineen. Noin viiden kilometrin mittainen polku kulkee aivan Keihäsjoen vierellä, ja välillä reitti poikkeaa läheisille lammille. Reitin alkupäässä sijaitsee vaatimaton, vuonna 1982 rakennettu Autiotupa, jossa on mahdollisuus niin uida, kalastaa, tehdä nuotio kuin myös yöpyä veloituksetta. Reitin loppupään sen sijaan palkitsee kesäkuusta lokakuun loppuun vuokrattava hirsinen Pettäisen kämppä, aivan Petäisen järven rannalla. Puiden huuhtomisen lisäksi Keihäsjoella on tarinoiden mukaan huuhdottu kultaa 1950-1960 -luvuilla. 

Reitti: Aja Juuan kiertoliittymästä Juankosken suuntaan noin 10,8 km. Käänny oikealle Panjantielle, aja suoraan 8,2 km ja jätä auto Panjantien oikealle puolelle parkkipaikalle. Reitti Keihäsjoelle alkaa Panjantien vasemmalta puolelta, opastekyltin luota.

Keihäsjoen polku InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Klikkaa Infogis -palvelussa myös Juukaharju, niin saat molemmat reitit samalle näkymälle.

HUOM! Merkkaamattoman reitin vaikeustaso on vaativa (reitti Autiotuvan jälkeen Pettäisen kämpälle).

Katso myös: Pettäisen kämppä (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Juukaharjun ja Keihäsjoen reitti- ja maastokartta

Koppalanjärventie 224

Reitin vaikeusaste: Keskitaso

Petrovaarassa sijaitseva Koppalon aarniometsän luontopolku johdattaa retkeilijän luonnonkauniin suojelualueen lävitse. Noin 3,3 km mittaisen reitin varrella pääsee tutustumaan kulotusalueisiin, louhikkoon, lampiin, soihin, vanhaan metsään sekä Pitkävaaralta avautuvaan näköalaan. Alue on iäkkyytensä ansiosta myös todella lajirikas, joten siellä pystyy ihastelemaan harvinaisempia lajeja, kuten helottavan punaisia limasieniä sekä kalpeita mäntykukkia. Koppalon luontopolku tunnetaan myös nimellä Muurahaisenpolku.

Katso myös: Tarina Muurahaisenpolusta (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Reitti: Aja Juuan kiertoliittymästä Kaavin suuntaan noin 18 km. Tämän jälkeen käänny oikealle Koppalanjärventielle: aja tätä tietä vielä noin 3,5 km, jonka jälkeen näet kyltein varustetun alkupisteen oikealla tien varressa.

Koppalon luontopolku InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Koppalon luontopolun reitti- ja maastokartta

Nunnanlahdentie 745

Reitin vaikeusaste: Keskitaso

Kolin pikkusisar –nimityksen ansainnut Korkeavaara ja sen lävitse kulkeva 3,5 kilometrin mittainen UKK-reitti sijaitsevat kymmenen kilometrin päässä Juuan kirkonkylän tuntumasta. 167 metriä korkeaa vaaraa edeltävät jyrkät laskut ja nousut, joita ylittäessä voi kulkija törmätä runsaisiin mustikka- ja puolukkametsiin – myös sienet viihtyvät Pielisen rannalla sijaitsevalla kankaalla. Korkeavaaran henkeäsalpaavaa näköalaa voi ihailla korkeimmalta kohdalta löytyvällä hyvin hoidetulla nuotiopaikalla, jonka yhteydessä on myös hirsinen keittokatos sekä wc. Ympäröivä maisema yltää aina Paalasmaan saaristoon saakka. Laavulta löytyy myös geokätkö.

Korkeavaaran reitin voi aloittaa Korkeavaaran juurelta, Kokkolahdentieltä. Pisimmillään Korkeavaaran reitin pituudeksi muodostuu noin 6 km.

Huom! Retkeilijälle suositellaan pitkähihaista ja -lahkeista pukeutumista sekä retken jälkeistä tarkkaavaisuutta, sillä Korkeavaaran alueella on havaittu olevan tavallista enemmän punkkeja.

Reitti: 

Pysäköinti Kokkolahdentielle: Käänny Juuan ABC:n kohdalta Joensuun suuntaan, aja 1,1 km ja käänny vasemmalle Nunnanlahdentielle. Aja tietä pitkin 7,9 km, käänny Kokkolahdentielle ja jätä auto parkkiin 170 metrin päähän vasemmalle puolelle tietä.

Korkeavaara InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

HUOM. Korkeavaaran esitteessä oleva uimaranta ei ole enää julkisessa käytössä.

Reitin vaikeusaste: Helppo/vaativa

Kuohusuot

Luonnonkauniin, 5 kilometriä pitkän Kuohunkierto –patikkapolun löytää Kuohusoiden suoalueelta, noin kymmenen kilometrin päästä Juuan kirkonkylältä. Ojittamaton, seesteinen suoympäristö houkuttelee läheisyyteensä erityisesti lintuja – onnekkaimmat voivatkin tulla tutuksi teeren tai kurjen kanssa. Loppukesästä punasävyiset suot peittyvät lakoista sekä pumpulimaisen suovillan kukinnoista. Kuohunkierto-reitillä ei ole pitkospuita, joten kumikengät ovat tällä retkellä retkeilijän parhaat ystävät. 

HUOM! Kuohunkierto -reitillä ei ole pitkospuita, joten se on vaikeustasoltaan vaativa.

Erämaakirkko

Erämaakirkko on pysäyttävä näky metsäisessä saarekkeessa Kuohunkierto-reitin varrella. Puupenkkiselle, koristelemattoman jylhälle kirkolle kulkijan matkaa siivittävät pitkospuut. Matka parkkipaikalta Erämaakirkolle on noin 0,6 kilometriä, ja alueella sijaitsee laavu, nuotiopaikka sekä wc. Juuan evankelisluterilainen seurakunta järjestää kirkossa tilaisuuksia muutaman kerran vuodessa.

Reitti: Aja Juuan kiertoliittymästä 9,7km Juankosken suuntaan, jonka jälkeen käännytään oikealle Kuohunkierto- ja Erämaakirkko opasteviitoilla merkitylle hiekkatielle. Hiekkatietä ajetaan 2,2km, kunnes huomaat vasemmalla puolen tietä olevan levikkeen ja sen lähellä olevat opasteviitat Kuohunkierron alkuun.

Huom! Kuohusoille menevä hiekkatie on toisinaan esimerkiksi sääolosuhteista riippuen huonommassa ajokunnossa.

Katso myös: Juuan evankelisluterilaisen seurakunnan tapahtumakalenteri (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Kuohusoiden ja Erämaakirkon reitti- ja maastokartta

Lähtöpaikka Kopravaarantie 27, Napakallion laavu osoitteessa Napakalliontie 167

Reitin vaikeusaste: Helppo

Napakallion laki häämöttää reilun kolmen kilometrin reippailun päässä Koli Freetimen pihapiiristä. Leveä, tasainen ja valaistu polku johdattaa kulkijan loivaa ylämäkeä pitkin joko suksin, kumpparein tai lenkkarein Napakallion laavulle. Laavulle saapuessa levittäytyvät Kolin hulppeat näköalat palkitsemaan patikoinnin. Takaisin, alamäkeen astellessa paluumatkaa tuudittavat solisevat keväiset purot sekä satakielen sointuva laulu. Napakalliolta voi halutessaan jatkaa myös Kolin suuntaan, jonne matkaa on noin 8,5 kilometriä.

Napakallio InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Valkealammen kierros

Kopravaarantie 27

Samaiselta paikalta alkava, noin 5 kilometriä pitkä Valkealammen kierros yhdistää niin metsä- kuin järvi-idyllin. Talven jälkeen lumen alta sulava, leveähkö nurmireitti muuttuu paikoin kapeaksi poluksi, ja pitkospuut siivittävät kosteimpien kohtien yli – siltikin nousevat kevätvedet voivat uhata kastella retkeilijän sukat. Lisäksi järven, rantakosteikon ja metsän yhdistelmä tuo mukanaan mitä useampia Suomen kasvilajeja; näitä voit pysähtyä ihailemaan esimerkiksi puunjuurelle käenkaalien peittämälle kankaalle, tai reitin varrella oleville silloille.

Reitti: Molemmat reitit alkavat Koli Freetimen pihasta, osoitteesta Kopravaarantie 27, 83950 Juuka.

Valkealammen kierros InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Katso myös: KoliFreetimen kotisivut (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Napakallion ja Valkealammen reitti- ja maastokartta

Reitin vaikeusaste: helppo/keskitaso

Paalasmaan saaristo muodostuu Hirvisaaresta, Pappilansaaresta, Porlasta, Honkasaaresta, Karhusaaresta, Arkkusaaresta, Toisesta saaresta, Kolmannesta
saaresta sekä pääsaaresta Paalasmaasta. Saaria yhdistävät toisiinsa sillat, mutta itse saaristoon pääsee vain elämyksellisellä Hirvisalmen lossilla. Lisäksi, Paalasmaa on Suomen sisävesien korkein asuttu saari. Paalasmaassa on myös suosittu Camping –alue, joka on terasseineen avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun (osoite: Eteläpääntie 140, 83910 Juuka).

Lamminvaara kohoaa 225 metrin korkeuteen meren pinnasta. Paalasmaan saariston pinta-ala on n. 35 neliökilometriä. Korkeuseroista johtuen maisema avautuu useista paikoista laajana ja silmiä hivelevän upeana.

Pelkästään jo matkaaminen Paalasmaahan antaa elämyksiä lossimatkoineen, pengerteineen ja siltoineen. Pielisen läsnäolo tuntuu kaikkialla.

Paalasmaan saaristotie

Paalasmaan saaristotie yltää Kannaksen kylältä saariston loppuun saakka. Saaristotieltä löytyy neljä erityisen hienoa maisemapysäkkiä, joilta ohikulkija voi ihailla niin Pielisen järvimaisemaa kuin myös rannikon sankkaa koivikkoa: Kannas, Honkasaari, Karhusaari ja Arkkusaari.

Reitti: Aja Juuan ABC:n kohdalta 2,8km Nurmekseen päin ja käänny oikealle Paalasmaahan. Saaristotie alkaa tästä. Viimeinen maisemapysäkki, Arkkusaari, on 9,8km päässä Saaristotien alusta.

Paalasmaan saaristotie InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Kaajanlammen lintutorni

Kaajanlammen lintutornilla voi kulkija pysähtyä tarkkailemaan saaristossa elävää siivekästä väestöä. Lammella nähdään erityisesti eri sorsalintuja, kuten komea sinisorsa, mutta eivätpä suuret joutsenetkaan ole tällä rannalla harvinaisia. Lintutornilla on lisäksi lintuharrastajien kokoama lintuhavaintokirja sekä tieto-opus alueella liikkuvista lintulajeista.

Reitti: Aja Juuan ABC:n kohdalta 2,8km Nurmekseen päin ja käänny oikealle Paalasmaahan. Aja tietä 2,5km ja käänny Lamminkyläntielle. Aja 1,7km ja käänny oikealle Salmelantielle. Aja vielä 600m, ja polku lintutornille lähtee vasemmalta, opastekyltin luota.

Kaajanlammen lintutorni InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Paalasmaan saariston reitti- ja maastokartta

Tahkovaarantie

Vaikeustaso: Vaativa

Komea Pirunkirnun rotkomuodostelma koristaa vanhaa metsäaluetta Juuan Polvelassa. Alkutaival Pirunkirnulle kuljetaan kapeaa, metsäistä polkua pitkin – matkan varrelle sattuvat pitkät ja tuuheat kuuset julistavat koskemattoman metsän alkavaksi. Kävelymatka Pirunkirnun polkua pitkin komealle rotkomuodostelmalle on pituudeltaan noin 0,5 kilometriä. Pirunkirnulle saapuessa, ensiksi kulkijan yllättää rotkon pohjalla kasvavan kuusikon latvat: eivätpä ne yllä edes silmiesi korkeudelle. Jääkauden muovaama kalliojyrkänne on rosoinen ja jyrkkä, mutta itse rotko on runsaan kasvillisuuden peittämää. Rotkon pohjalla tunnelma vaihtuu jälleen: tuuli ei puhalla, äänet ovat vaimeat, ilma on kylmä ja kostea. Vanhan tarun mukaan paikan on rakentanut siellä oleilevat mystiset voimat, joita esi-isämme eivät voineet täysin ymmärtää. Pirunkirnun kallioilta voi ihailla myös Tahkovaaran hulppeaa metsämaisemaa: alue näyttää erityisen kauniilta talvisin tykkylumen peittäessä puiden latvat.

Reitti: Aja Juuan kiertoliittymästä Kaavin suuntaan 10,6 km ja käänny sitten oikealle Tahkovaarantielle. Aja suoraan 4,4 km ja jätä auto tien vieressä olevalle levikkeelle. Polku Pirunkirnulle lähtee tien vasemmalta puolelta, kyltillä merkatusta pisteestä.

Pirunkirnun ja Tahkovaaran reitti- ja maastokartta

Tervavaarantie 967

Reitin vaikeusaste: Vaativa

Vuokossa sijaitsevan Porttilouhen rotko vie kulkijan toiseen maailmaan. 1,5 kilometrin mittaisen UKK-reitin varrella oleva, 700 metriä pitkä mannerjäätikön sulattama rotko aukeaa täysin yllättäen kangasmetsän keskelle, kahden pystysuoran jyrkänteen väliin. Satumaailmaksikin kutsutulla paikalla sijaitsevan rotkon pohjakivet ovat peittyneet pehmeällä, upottavalla sammaleella, joiden päällä kulkija pystyy ihailemaan pohjalla virtaavaa, lumoavan kaunista Porttipuroa. Vanhojen tarujen mukaan Porttilouhi on aikoinaan ollut kansanparantajien sekä alueella eläneiden noitien seremoniapaikka – sairaita ihmisiä kuljetettiin tarunomaisen Porttilouhen kiviportin lävitse, karkottaen heitä riivaavat pahat henget sekä sairaudet. Rotkon pohjoispäästä löytyy myös pyhä uhripaikka, itse luontoäidin muokkaama amfiteatteri, jossa ihmiset uhrasivat niin ruokia kuin eläimiä. Porttilouhen kallionkielekkeellä on nuotiopaikka, jossa kulkija voi retken päätteeksi ihailla rotkon vehreyttä ylhäältä käsin.

Reitti: Käänny Juuan ABC:n kohdalta Nurmeksen suuntaan, aja 19 km ja käänny vasemmalle Tervavaarantielle. Aja Tervavaarantietä pitkin 8 km ja käänny oikealle metsäautotielle (vasemmalla puolen kyltti Porttilouhi). Aja yksi kilometri ja jätä auto vasemmalle puolen tietä. Porttilouhen reitti alkaa tästä, opastekyltin osoittamasta paikasta.

Porttilouhi InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Porttilouhen reitti- ja maastokartta

Viitaniementie 422

Reitin vaikeusaste: Helppo

Juuan kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva, 3,7 kilometrin mittainen Riistapolku esittelee kulkijalle perinteisiä, entisaikojen pyynti- ja ruokintavälineitä sekä metsästystapoja.

Reitiltä löytyy esimerkiksi jäniksen ruokintakatos, karhuansa, hirvitorni, ketun käpälälauta sekä minkkibunkkeri. Leveä reitti on helppokulkuinen sekä historiaa uhkuva tietopaketti opastetauluineen sekä lapsille että aikuisille.

Myös metsämaasto reitin varrella on vaihtelevaa: kuivahko heinäpelto muuttuu silmänräpäyksessä kangasmetsäksi, jonka jälkeen saniaisten peittämäksi jokivarreksi. Reitin varrella, joen vieressä on laavullinen nuotiopaikka, jossa kulkija voi samalla ihailla pylvään päässä olevaa vanhaa niliaittaa. Riistapolun läheisyydessä sijaitsee myös Juuan ampumarata.

Hieno reitti niin koiran ulkoiluttajille, lapsille kuin pyöräilijöille!

Reitti: Aja Juuan kiertoliittymästä Juankosken suuntaan 4 km ja käänny oikealle, ampumaradalle (Viitaniementie 422, 83900 Juuka). Jätä auto parkkiin heti metalliportin jälkeen vasemmalle, piharakennuksen viereen. Riistapolku alkaa rakennuksen takaa.

Riistapolku reitti- ja maastokartta

Vaikontie 252

Reitin vaikeusaste: Helppo

Vaikkojoen vesireitti alkaa Juuan Vaikkojärvestä, Vaikosta. Reitiltä löytyy lähes 90 kilometrin mittainen melontareitti, joka päättyy Kaavin puolella sijaitsevalle Kärenjärvelle. Joen varrella voi kohdata jopa 40 virtaisaa koskea, mutta reitin varrelta löytyy myös aloittelijoille soveltuvia melontapaikkoja. Lisäksi Vaikkojokeen on istutettu arvokalaa, kuten taimenia ja harjusta. Kalastuslupia Vaikkojoelle on mahdollista ostaa Juuan ABC:ltä (010 763 7642) sekä Sport-Kone Halonen Oy:ltä (050 593 4933). Vaikkojärven ympäriltä kulkija voi löytää tukinuiton kiviohjureita, jotka ovat peräisin 1930–1950 -luvuilta.

Tamminiemen kota

Vaikontie 252

Hirsinen Tamminiemen kota kohoaa kauniin Vaikkojärven rannalla. 30 hengen kota on avoin kaikille vieraille, mutta käyttäjien toivotaan jättävän vapaaehtoisen käyttömaksun kodasta löytyvään lippaaseen. Kodan pihapiiristä voit lähteä melomaan Vaikkojoelle, hypätä tummavetiseen Vaikkojärveen uimaan, käydä soutamassa järvellä kodalta löytyvällä veneellä tai pelata beach volleyta kodan vieressä olevalla hiekkakentällä. Kodan voi myös varata yksityiskäyttöön Seppo Tuonoselta, p. 050 522 8849.

Reitti: Aja Juuan kiertoliittymästä Juankosken suuntaan 19 km, jonka jälkeen käänny oikealle Vaikontielle. Vaikkojärven rantaan on risteyksestä noin 2,5 km.

Tamminiemen kota InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Myllykosken laavu

Kotalammintie 1029

Vaikkojoen varrella sijaitsee helposti löydettävä retkeilykohde, Myllykosken laavu. Laavu soveltuu hyvin niin kalastajien kuin perheiden ja kaveriporukoiden virkistyskäyttöön. Pakkaa mukaan retkieväät, paista nuotiolla makkarat ja kokeile kalaonneasi kosken kuohuissa!

Myllykosken laavu InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Kotakylä Menninkäinen

Kotaniementie 197

Juuan vaarojen varjoista löytyvä, Vaikkojärven rannalla sijaitseva Kotakylä on erähenkisen ihmisen unelmapaikka rauhoittumiselle, rentoutumiselle, luonnosta nauttimiselle sekä hiljentymiselle. Kotakylän neljän hehtaarin alueella kodat muodostavat asuinkylän: kodasta löytyvät porontaljoilla pehmustetut vuoteet, nuotiopaikka sekä välineet kahvin ja teen keittoon. Näiden lisäksi alueella on myös muutama vuokrattava aitta. Majoittujan käytössä ovat kalastusluvat, kanootit, onget, keittiökatos sekä sauna. Lisäksi vuokrattavana on lauttasauna. Varauksen voi tehdä puhelimitse 040 057 1058, sähköpostitse keijo@kotaloma.com tai AirBnb:stä.

Kotakylä InfoGIS-karttapalvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Vaikkojoen lähestymis- ja maastokartta

Reitin vaikeusaste: Helppo

Vuokko on Juuan suurimpia kyliä kunnan pohjoisosassa Pielisen ja valtatie 6:n välissä, Vuokonjärven rannalla. Elinkeinorakenteeltaan maa- ja metsätalouspainotteisen Vuokon asukasluku on noin 500. Vuokonjärvi jakaa kylän viiteen osa-alueeseen: Vihtasuo, Etelä-, Keski-, Länsi-, ja Pohjois-Vuokko. Itä-Vuokko puuttuu, sillä sen paikalla on Pielinen. Kylän asutus keskittyy nauhamaisesti molemmin puolin Vuokonjärveä.

Vuokonjärven lintutorni

Vuokontie 649

Vuokon eteläpäästä kulkija löytää Juuan lintuharrastajien rakentaman lintutornin. Vuokonjärvi kuuluu kansalliseen lintuvesistöjen suojeluohjelmaan, ja vuonna 1999 tehdyn selvityksen mukaan siellä on tavattu jopa yli 50 pesivää lintulajia. Lintutornille johtavalla polulla on myös pysyvä linnunpönttönäyttely.

Reitti: Aja Juuan ABC:n kohdalta 10 km Nurmekseen päin ja käänny Vuokontielle. Aja Vuokontietä suoraan 6,5km, ja kilometrin mittainen polku lintutornille alkaa vasemmalta puolen tietä löytyvältä parkkipaikalta.

Vuokonjoki ja kallioleikkaus

Vuokontie 698, 83915 Juuka

Vuokon eteläpäässä Vuokonjoen ylittää 1900-luvun alussa luonnonkivistä rakennettu kaariholvisilta. Vuokonjärven laskuissa on myös aikoinaan louhittu näyttävä kalliokanjoni yli 200 metrin matkalle – tämän ansiosta Vuokkoon on kehittynyt laaja viljelymaa-alue.

Härkilouhi

Vuokonjärven Ruottilansaaressa kohoaa karun kaunis Härkilouhi –kalliomuodostelma. Kalliomuodostelmaa sekä Vuokonjärven selkää voi ihailla Vuokonjärven kesäteatterin läheisyydestä.

Pyötikön luostarialue

Kojonniementie 310 A, 83915 Vihtasuo

Pyötikön luostarialueella sijaitsee 1850-luvulla rakennettu luostari, joka oli parhaillaan noin 30 vanhauskoisen ortodoksimunkin käytössä. Erakkomunkit eivät hyväksyneet 1600-luvulla toimeenpantua kirkollisten tapojen uudistusta, vaan he pitivät kiinni esi-isiensä uskon muodoista ja tavoista. Vainojen vuoksi munkit harjoittivat harrasta rukouselämää, tutkivat kirjallisuutta ja viljelivät vihanneksia – varsinaisen elantonsa he saivat uskonveljiltään Venäjältä. Viimeiset vanhauskoiset asuivat Vuokossa 1800-luvun lopussa.

Alkuperäinen luostarirakennus on hävinnyt, mutta hautausmaalle on rakennettu Pyhän Ristin ylentämisen muistolle pyhitetty tsasouna. Myös vanha hautausmaa on kunnostettu.

Keski-Vuokon kulttuurimaisema

Keski-Vuokontie 130, 83915 Juuka

Keski-Vuokon kulttuurimaisemassa on kunnostettu vanhat, asutuksia ympäröivät kiviaidat ja jokivarsi sekä rakennettu pisteaitoja. Alueen vahva, ekumeeninen kulttuuri on läsnä viehättävässä kalastajatsasounassa: Kristuksen kirkastumiselle pyhitettyyn tsasounaan pääsee tutustumaan ympäri vuoden. Kulttuurimaisemasta löytyy myös useita kivikauden aikaisia asuinpaikkoja sekä kiviesineitä 1500-1600 –luvuilta.

Vuokonkylän reitti- ja maastokartta