Päihteet ja pelihaitat

Ehkäisevä päihdetyö

Murupolku

Tagipilvi

    Päihteet ja pelihaitat

    Ehkäisevä päihdetyö Juuan kunnassa

    Juuan kunnassa ehkäisevää päihdetyötä hoidetaan monialaisesti. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät useat eri toimijat, kunta, hyvinvointialue ja järjestöt. Laki ehkäisevästä päihdetyöstä velvoittaa myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta tukemaan alueensa kuntia ehkäisevässä päihdetyössä ja huolehtimaan ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. 

    Kunnassa ehkäisevää päihdetyötä tapahtuu arjen rakenteissa sekä viestinnässä. Erilaiset teemapäivät- ja viikot täydentävät ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta.

    Yksinäisyyden ehkäisy on yksi tehokas ehkäisevän päihdetyön toimi!

    EHEÄ-hanke

    Tällä hetkellä olemme mukana EHEÄ-hankkeessa. EHEÄ-hankkeessa kehitetään Pohjois-Karjalassa kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspinnalla päihde- ja pelikasvatusta esiopetuksesta 2. asteelle, päihteiden puheeksiottoa kuntien palveluissa ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tukea eri-ikäisille. Hanke tuo henkilöstön ja sote-ammattilaisten käyttöön toimintamalleja ja käytäntöjä selkiyttämään ja roolittamaan yhdyspinnalla tehtävää ehkäisevää päihdetyötä laadukkaampaan ja suunnitelmallisempaan suuntaan. Lue lisää hankkeesta täältä EHEÄ-yhteisiä ratkaisuja vaikuttavaan ehkäisevään päihdetyöhön Pohjois-Karjalassa - Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 

     

    Apua ja tukea päihteiden käyttöön ja pelaamiseen

    Kunnan tarjoamat palvelut päihteettömyyden tukemiseen/päihteettömään tekemiseen:

    • Kunnan peruspalvelut, kuten monipuoliset vapaa-ajan toiminnot ja kohtaamispaikat tukevat päihteettömyyttä
    • Kunnan järjestämät tapahtumat ovat päihteettömiä

     

    Miunhyvinvointi.fi

    • Saat tietoa järjestöjen ja muiden toimijoiden järjestämästä tuesta Miunhyvinvointi.fi-sivustolta, johon on koottu Pohjois-Karjalan alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ja toiminnat.

    Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut:

    Mikäli päihteet tai pelaaminen aiheuttaa sinulle tai läheisellesi ongelmia ja koet tarvitsevasi apua, voit olla yhteydessä oman kuntasi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin:

    • Siun soten digitaaliset palvelut
    • Lähin terveysasema
    • Työterveyshuolto
    • Neuvola
    • Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
    • Varhaisen tuen palvelut (lapsiperheiden sosiaalityö)
    • Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattori, puh. 013 330 2145 (ma-pe klo 8.00–15.30)
    • Akuuteissa tilanteissa ota yhteyttä yhteispäivystyksen päivystysapu-palveluun (puh. 116 117) tai sosiaali- ja kriisipäivystykseen (puh. 013 330 9002). Hätätilanteissa ota aina yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112.

    Ehkäisevä päihdetyö - Siun sote palveluketjut

    Järjestöjen tarjoama tuki ja toiminta Pohjois-Karjalassa (siunsote.fi)

    Sähköinen materiaali kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa työskenteleville päihteiden ja pelaamisen puheeksioton tueksi:

    Ota puheeksi -kortit (ehyt.fi)

     

    Kunnan ehkäisevän päihdetyön rakenteet

    Ehkäisevän päihdetyö on osa kunnan lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kuntamme ehkäisevän päihdetyön rakenteet mahdollistavat laadukkaan päihde-, tupakka ja rahapelihaittojen ehkäisyn. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnassamme on nimetty ehkäisevän päihdetyön organisoinnista ja tehtävistä vastaava toimielin hyvinvointilautakunta, ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva henkilö (hyvinvointipäällikkö) ja ehkäisevän päihdetyön suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava moniammatillinen työryhmä (laajennettu hyvinvointi työryhmä). Valmisteilla on ehkäisevää päihdetyötä ohjaava suunnitelma. Lisäksi ehkäisevä päihdetyö on huomioitu kuntamme hyvinvointi- ja taloussuunnittelussa hyvinvointisuunnitelman kautta. 

    Kunnassamme toteutettavaa ehkäisevää päihdetyötä tukee paikalliseen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty Pakka-toimintamalli, jossa huomioita kiinnitetään erityisesti alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuuden säännöstelyyn. Pakka-toimintamalli tarjoaa kunnalle ehkäisevään päihdetyöhön työkaluja ja se on osa kunnan ehkäisevän päihdetyön rakennetta.

    Laki ehkäisevästä päihdetyöstä velvoittaa myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotea tukemaan alueensa kuntia ehkäisevässä päihdetyössä ja huolehtimaan ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

    Lisätietoa: Ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma 2023–2025 Pohjois-Karjala (Dynastyjulkaisu.pohjois-karjala.net)

    Lisätietoa: Pakka-toimintamalli ehkäisevään päihdetyöhön (thl.fi)

    Lisätietoa: Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (Finlex.fi)

    Tarkemmat ohjeet ja yhteystiedot Siun soten palveluihin löytyvät myös ehkäisevän päihdetyön polusta. Polku sisältää asukkaille päihteiden käyttöä ja pelaamista arvioivia testejä, yleistä tietoa päihteisiin ja pelaamiseen liittyvistä terveysriskeistä sekä omahoito-ohjelmia. Jatkohoidon osiosta saat tiedon Siun soten palveluista sekä järjestöjen palveluiden tarjoamasta tuesta ja toiminnasta.

    Ehkäisevä päihdetyö - Siun sote palveluketjut

    Järjestöjen tarjoama tuki ja toiminta Pohjois-Karjalassa (siunsote.fi)

    Ehkäisevä päihdetyö

    Päihteiden käyttö voi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä riippuvuutta. Myös raha- ja digipelaamisella voi olla negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin.

    Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vähentämään päihteiden käytöstä sekä raha- ja digipelaamisesta aiheutuvien riskien ja haittojen syntymistä. Näille sivuille on koottu tietoa eri päihteistä, linkkejä itsenäisesti tehtäviin testeihin ja tietoa siitä, mihin voi olla yhteydessä, jos oma tai läheisen päihteiden käyttö mietityttää.

    Jos tarvitset apua päihteiden tai pelaamisen ongelmiin, ole yhteydessä Siun soten mielenterveys ja päihdepalveluihin.

    Alkoholi

     

    Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde. Alkoholin käyttö linkittyy kulttuurissamme sosiaalisiin tilanteisiin, kuten erilaisiin juhliin ja rentoutumiseen ystävien kanssa. Kyseessä on kuitenkin keskushermostoa lamaava päihde, joka voi aiheuttaa sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta. Alkoholin käytölle onkin asetettu riskirajat, jotka ovat erilaisia työikäisille ja ikääntyneille.

    Ikääntyessä kehossamme tapahtuu muutoksia, joiden takia alkoholin käyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi arkeen on voinut tulla uusia lääkityksiä, joiden kanssa alkoholi ei sovi.

    Alaikäisten alkoholinkäyttö ei ole koskaan turvallista, koska alkoholi vaikuttaa nuoreen voimakkaammin kuin aikuiseen. Mitä myöhemmin alkoholin käytön aloittaa, sitä pienempi on riski alkoholiongelmien kehittymiselle aikuisena.

    Jokaisen meistä on hyvä pysähtyä ajoittain miettimään omaa alkoholin käyttöä, vaikka käyttö ei olisikaan ongelmallista.

    Testit:

     

    Tupakka ja muut nikotiinituotteet

    Tupakka

    Tupakointi aloitetaan useimmiten aikuistumisen kynnyksellä ja siihen on vaikuttamassa kotoa tai kaveripiiristä saatu esimerkki. Tupakointi liittyy päivittäisiin rutiineihin ja sosiaalisiin tilanteisiin.

    Tupakointi on suurin yksittäinen terveysriski. Se kuormittaa koko elimistöä, lisää riskiä sairastua erilaisiin kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpäsairauksiin, ja lyhentää tupakoijan elämää kahdeksalla vuodella. Lisäksi tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa riippuvuutta ja sen poistuminen elimistöstä vieroitusoireita.

    Passiivinen tupakointi aiheuttaa terveyshaittoja lapsille, tupakoimattomille nuorille sekä aikuisille ja lemmikkieläimille. Tupakan savu sisältää terveydelle haitallisia kemikaaleja, jotka lisäävät riskiä sairastua merkittäviin kansansairauksiin. Useimmat kemikaalit ovat peräisin tupakkakasvista ja tupakan viljelyyn käytetyistä lannoitteista ja torjunta-aineista. 

    Lisätietoa tupakasta (Päihdelinkki.fi)

    Lisätietoa passiivisesta tupakoinnista (Hengitysliitto.fi)

    Testi:

    Tupakkariippuvuustesti (Päihdelinkki.fi)

    Nuuska ja nikotiinipussit

    Nuuska valmistetaan jauhetusta tupakasta, johon on lisätty säilöntä- ja makuaineita ja muita lisäaineita. Nikotiinipussit ovat nuuskan tavoin käytettäviä ja nuuskaa ulkoisesti muistuttavia tuotteita, mutta ne eivät sisällä tupakkaa. Molemmissa tuotteissa vaikuttavana aineena on terveydelle haitallinen nikotiini.

    Nuuskaa ja nikotiinipusseja pidetään virheellisesti tupakointia vaarattomampana tuotteena. Niiden käyttö ei ole suun terveydelle hyväksi, ja ne lisäävät riskiä sairastua eri syöpäsairauksiin. Nikotiinin ei ole todettu parantavan urheilijan suorituskykyä. Käytön aiheuttama rentouttava tunne ja keskittymiskyvyn parantuminen selittyvät sillä, että uusi nikotiiniannos lievittää nikotiinin puutteesta johtuvia vieroitusoireita.

    Markkinoilla olevat nikotiinipussit eivät sovellu nikotiinikorvaushoitotuotteeksi, koska ne sisältävät huomattavasti enemmän nikotiinia kuin lääkelain alaiset apteekista ja kaupoista ostettavat nikotiinikorvaushoitotuotteet.

    Nuuskaa ei saa ostaa Suomesta ja sen myynti on kielletty koko EU:n alueella lukuun ottamatta Ruotsia.

    Lisätietoa nuuskasta ja nikotiinipusseista (Päihdelinkki.fi)  

    Testi:

    Nuuskatesti (Päihdelinkki.fi)

    Sähkösavukkeet

    Sähkösavukkeita eli sähkötupakkaa koskevat pääsääntöisesti samat säädökset kuin savukkeitakin. Niitä ei saa myydä tai luovuttaa alle 18-vuotiaille, eikä alaikäinen saa pitää sähkösavukkeita hallussaan. Sähkösavuke eroaa muista nikotiinituotteista siinä, että se on akkukäyttöinen. Akulla laitteen säiliössä olevaa nestettä kuumennetaan hengitettäväksi höyryksi.

    Aiemmin sähkösavuketta suosivat nuoret aikuiset miehet, mutta nyttemmin tuotteesta on tullut lasten ja nuorten keskuudessa ilmiö, johon on jouduttu puuttumaan eri tavoin koulun ja vanhempien toimesta. Lasten ja nuorten suosiossa ovat erityisesti kertakäyttöiset sähkösavukkeet, ”vapet”.

    Tupakkayhtiöt ovat lisänneet sähkösavukkeiden houkuttelevuutta valmistamalla mitä erilaisempia laitteita ja makunesteitä. Laitteet voivat näyttää hyvin arkisilta tuotteilta kuten kynältä. On tärkeää, että lasten ja nuorten huoltajat ovat kiinnostuneita ja tietoisia lastensa arjessa tapahtuvista asioista ja ottavat esille tarpeen tullen tuttujenkin esineiden käyttötarkoituksen. 

    Sähkösavukkeiden käytön terveysvaikutusten arviointi on ongelmallista. Sen pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei tunneta riittävästi. Tiedetään kuitenkin, että käyttäjillä esiintyy erilaisia keuhko-oireita ja nikotiinin aiheuttamia sairauksia. Sähkösavuketta ei suositella nikotiinituotteen käytöstä aiheutuvien vieroitusoireiden hoitoon.

    Lisätietoa sähkösavukkeista (Päihdeklinikka)

    Lisätietoa sähkösavukkeiden terveyshaitoista (Terveyskirjasto.fi)

    Sikarit

    Sikarit ja pikkusikarit ovat tupakkakasvin lehdistä käärittyjä tupakkatuotteita. Ne aiheuttavat savukkeita voimakkaampaa riippuvuutta, koska ne sisältävät enemmän nikotiinia.

    Sikaria polttavan on hyvä muistaa, ettei poskisauhuttelu ole vaaratonta. Sikarin sisältämät myrkylliset aineet imeytyvät elimistöön suoraan suun limakalvolta. Sikarin sauhuttajalla on riski sairastua hengityselinten ja suuontelon syöpään.

    Nikotiiniriippuvuus

    Tupakka- ja nikotiinituotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä, eikä niille ole olemassa minkäänlaisia käytön turvarajoja. Kaikilla tupakka- ja nikotiinituotteilla on omat haittansa.  Savukkeiden, nuuskan ja muiden nikotiinituotteiden sisältämä nikotiini on tärkein riippuvuutta ylläpitävä aine ja se aiheuttaa vieroitusoireita sekä ylläpitää niitä. Myös sähkösavukkeissa käytetään nikotiinia sisältävää nestettä. Riippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä. Perinnölliset tekijät yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttavat nikotiiniriippuvuuden syntyyn.

    Tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettaminen kannattaa aina. Mitä aiemmin lopettaa, sitä enemmän saavuttaa terveyshyötyjä. Joillekin lopettaminen on helppoa, mutta useimmat tarvitsevat siihen tukea.

    Tietoa nikotiinista ja nikotiiniriippuvuudesta (THL)

     

    Apua ja tukea tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen:

    Huumausaineet ja lääkkeiden väärinkäyttö

     

    Huumausaineilla tarkoitetaan laittomia päihtymiseen tarkoitettuja aineita. Niiden käyttö, osto, myynti ja hallussapito on Suomessa kiellettyä. Huumausaineiden haitat ovat yleensä terveydellisiä, taloudellisia tai sosiaalisia. Niiden käyttö voi aiheuttaa psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista riippuvuutta. Huumausaineiden käytön vaikutukset ovat aina yksilöllisiä.

    Kannabis on yleisin huumausaine. Kannabiksen käyttö voi johtaa psykoottiseen oireiluun, jopa laukaista psykoosin. Psykoosiriskiä lisäävät käytön aloittaminen nuorena, perinnöllinen alttius sekä traumatausta. Kannabikseen voi kehittyä psyykkinen riippuvuus, jos käyttö on toistuvaa ja pitkäaikaista. Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö voi muuttaa aivojen rakennetta ja hermostoa pysyvästi.

    Testi:

     

    Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan lääkkeiden tietoista käyttöä muuhun tarkoitukseen tai eri pitoisuuksina kuin mihin lääke on määrätty. Yleisimpiä syitä väärinkäytölle ovat viihde- ja päihdekäyttö sekä itselääkinnälliset syyt. Rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet ja vahvat kipulääkkeet ovat yleisimmin väärinkäytettyjä tuotteita. Huomioithan, että kaikki keskushermostoa lamaavat lääkkeet, erityisesti unilääkkeet, voivat aiheuttaa jopa kuolettavia vaaratilanteita alkoholin kanssa.

     

    Päihteiden samanaikaisella käytöllä (sekakäyttö) tarkoitetaan useamman kuin yhden päihdyttävän aineen käyttämistä samanaikaisesti. Sekakäyttöä on esimerkiksi alkoholin ja lääkkeiden tai alkoholin ja huumeiden samanaikainen käyttö. Sekakäytön seurauksia voi olla vaikea ennustaa, koska eri päihteiden yhteisvaikutukset vaihtelevat tilanteittain ja siihen voi liittyä myös hengenvaarallisia riskejä. Sekakäyttö voi olla myös tahatonta esimerkiksi tilanteessa, jossa alkoholi ei ole vielä ehtinyt poistua elimistöstä ennen unilääkkeen tai vahvan kipulääkkeen ottamista.

     

    Muuntohuumeilla tarkoitetaan aineita, joita ei ole luokiteltu vielä laittomiksi huumausaineiksi ja ne muistuttavat perinteisiä huumausaineita. Kyseessä ei ole yhtenäinen aineryhmä, vaan niihin kuuluu lukuisia eri aineita, esimerkiksi synteettisiä kannabinoideja ja opioideja. Muuntohuumeita luokitellaan huumausaineiksi sitä mukaa, kun aineista johtuvia ongelmia on havaittu.

    Muuntohuumeet voivat olla erittäin vaarallisia, eikä niiden vaikutuksista ole saatavilla luotettavaa tietoa. Aineiden käyttöannokset ovat usein hyvin pieniä eikä käytettävän aineen tarkasta sisällöstä, pitoisuudesta tai puhtaudesta voi olla varma. Muuntohuumeet voivat esimerkiksi sisältää myrkyllisten aineiden jäämiä ja niitä voidaan myös myydä täysin toisena tuotteena, jolloin aineen käyttö voi johtaa tahattomasti hengenvaarallisiin tilanteisiin.

     

    Imppaamisella tarkoitetaan erilaisten aineiden haistelua ja hengittämistä päihtymistarkoituksessa. Imppaamisen vaikutukset ovat verrattavissa huumausaineisiin. Impattavia aineita löytyy esimerkiksi liimoista ja puhdistusaineista. Myös ilokaasu kuuluu impattaviin aineisiin.

    Testit:

      

    Raha- ja digipelaaminen

    Rahapelien pelaamisen ikäraja on 18 vuotta. Suurin osa suomalaisista pelaa rahapelejä maltillisesti, mutta osalle siitä voi aiheutua erilaisia haittoja. Pahimmillaan runsas rahapelaaminen voi johtaa ongelmalliseen pelaamiseen tai rahapeliriippuvuuteen. Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja se edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä. Riskipelaamiseksi katsotaan, kun pelaamista on usein ja pelataan useita erilaisia rahapelejä. Lisäksi suurentunut riski on myös, mikäli pelaaja pelaa useampaa korkean riskin rahapeliä (esim. urheiluvedonlyönti, kasinopelit ja nettipokeri).

    Digipelaaminen on viihteellistä pelaamista digitaalisella laitteella, kuten tietokoneella, pelikonsolilla, mobiililaitteella tai älypuhelimella. Digipelaaminen on suosittu harrastus eri ikäryhmissä, ja pelaamiseen liittyy myös paljon iloa ja hyötyjä. Digipelaamisen ongelmallisuutta pohdittaessa tärkeäksi nousee pelaajan oma henkilökohtainen kokemus tilanteesta. Jatkuvat pelihaitat kertovat pelaajan vaikeudesta hallita pelaamistaan. Tällöin voidaan puhua ongelmallisesta pelaamisesta. Siinä on myös kyse pelaamisen ja ongelmien kytkeytymisestä yhteen. Keskeistä ovat pelaamisen haitalliset seuraukset mm. hyvinvointiin, terveyteen, arjen sujumiseen, talouteen tai ihmissuhteisiin, kuten parisuhteeseen.

    Lisätietoa rahapelaamisesta (ehyt.fi)

    Lisätietoa digipelaamisesta (peluuri.fi)

    Testit:

    Rahapelaamisen haitat -testi (paihdelinkki.fi)

    Pelaamishäiriö -testi (Pelituki)