20.10.2016 16:23 | Markus Hirvonen

Työajan pidennys ei säästä julkisella sektorilla rahaa

Miksi työajan pidennys ei säästä julkisella sektorilla vuonna 2017 euroakaan?

 

Suomen hallitus on laskenut ammattijärjestöjen sopiman kilpailukykysopimuksen talousvaikutuksia julkiseen talouteen. Osa laskelmista on oikeita, kuten lomarahaleikkauksen vaikutus, mutta yksi selkeä harha laskelmissa on. Se liittyy työajan pidennyksestä aiheutuvaan taloudelliseen säästöön. Se laskelma on hyvä esimerkki siitä, kuinka laskelmia ja arvioita tehdään liian paljon tuntematta todellista julkisen sektorin toimintalogiikkaa. Julkisen sektorin palvelutuotanto, jossa keskeistä on perusoikeuksien toteuttaminen, ei toimi kuten autotehdas.

Työaikaa pidennetään puolella tunnilla viikossa. Esimerkiksi hoitotyössä käytössä olevassa jaksotyössä pidennys on siis kahden viikon jaksolla tunti, kolmen viikon jaksolla 1,5 tuntia ja neljän viikon jaksolla 2 tuntia. Laskennallinen vaikutus työvoimakustannuksiin on - 1,32 %. Mutta vastuullisessa suunnittelussa on otettava huomioon realismi, jota yritän tässä lyhyillä esimerkeillä avata.

Esimerkki opettaja:

Opettaja työskentelee puoli tuntia enemmän viikossa. Se lisää opettajan työaikaa ja ns. tuotantoa. Mutta opettaja saa edelleen samaa palkkaa. Jos halutaan säästöä, olisi kunnan suunniteltava opetus siten, että samaa ainetta opettaville henkilöille suunniteltaisiin tunteja siten, että lisääntynyt opetus mahdollistaisi opettajien vähentämisen. Vaikkapa meillä Juuassa tämä ei onnistuisi täysimääräisesti, vaikka kaikki opettajat kunnassa voisivat opettaa kaikkia aineita. Ja kaikkihan tietävät, että matematiikan opettaja ei voi opettaa ruotsia, englantia, käsitöitä, musiikkia, biologiaa ja kaikkea muuta. Voisi siis onnistua joiltakin osin suurissa kaupungeissa, joissa olisi riittävästi massaa suunnitteluun. Mutta 5-6 suurinta kaupunkia lukuunottamatta ei ole saatavissa rahallista säästöä.

 

Esimerkki teknisen toimen työntekijä

Työskentelee puoli tuntia enemmän viikossa. Viikkotyöaika on siis 38.15+30 minuuttia. Lisää puolen tunnin edestä tuotantoa, eli rakentamista, katujen huoltoa tai kiinteistöhuoltoa. Jotta voisi korvata yhden työntekijän työpanoksen, suunnitteluun tulisi saada niin monta 30 minuuttista, jotta saadaan viikkotyöaika täyteen. Eli 19 työntekijää suunniteltaisiin työhön ja aina joka 20 virka/toimi tulisi vähentää. No Juuassa ei ole noin monta työntekijää teknisessä toimessa, joten sekään ei onnistu. Lisäksi teknisen toimen henkilöstö tekee hyvin erilaisia tehtäviä, joten heidän tehtäviään ei voi limittäin suunnitella. Sähkömiehen töitä voi tehdä vaan sähkömiehen oikeudet omaava.

 

Esimerkki sairaanhoitajat ja lääkärit

Työajan pidennys lisää panostusta terveydenhuoltoon. Edellyttäisi samaa logiikkaa eli 19 samaa työtä tekevää samaan jonoon ja 20 henkilöpanos vähennettäisiin. Voisi onnistua todella isoissa yksiköissä, mutta vaatii pitkää suunnittelua. Olen suunnitellut työvuoroja hoitajille vuosia, ja suunnittelun muutokset ottavat aina aikaa, koska kyseessä on viime kädessä potilaan asema ja oikeudet.  Taloudellista tuottoa ei ole saatavissa varmasti vielä 2017-2018, koska ensin pitäisi tehdä ammatillinen vaatimusmäärittely, joka kestää. Vaikkapa kirurgeja on esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalassa 13, joten siellä ei ole saatavissa miltään erikoisalalta lainkaan säästöä rahallisesti. Lisäksi en usko yhdenkään sairaalan vähentävän lääkäreitä tai hoitajia työajan pidennyksen vuoksi, joten reaalinen taloussäästö tulee olemaan 0.

 

Tämä johtaa siis siihen tulkintaan, että kunnalliset toimijat voisivat hyötyä pidemmästä työajasta vain vähentämällä työvoimaansa. Ja pienessä organisaatiossa se ei ole mahdollista töiden erillisyyden takia. Kunnissa voidaan hyvällä suunnittelulla saada aikaan tuotoksen lisääntymistä, mutta ei juuri lainkaan taloudellista etua. Osa kunnista tosiasiallisesti tuottaa yhtä paljon samalla työvoimalla eli koko operaatiosta ei ole mitään hyötyä.

Siksi olen kehitellyt Juukaan omaa mallia, josta kirjoitan myöhemmin.

 


 

 

 

 

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
P. 040 104 2000
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »

Etsitkö näitä?


Kartat

Matkailuinfo


Kirjasto