27.11.2019 12:52 | Markus Hirvonen

Kohti tulevaisuutta kuntatalouden sumupilvessä

 

Pitkin syksyä huolestuttavat uutiset julkisen vallan peruskallion, kuntakentän, vaikeuksista ovat vallanneet mediatilaa. Näin ollen samojen asioiden toistaminen tässäkin blogissa on turhaa. Lyhyesti voi sanoa vain, että kuntien menot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Menot ovat kasvaneet pääosin ikääntymisen takia, joka ei ole helpottamassa vielä 15-20 vuoteen. Koska tulot ovat kiinni yleisestä talouskasvusta ja erityisesti yrittäjien onnistumisesta, kuntien on saatava omat toimintonsa mahdollisimman tehokkaiksi. Mutta valitettavasti monet kunnat ovat jo nipistäneet kaiken ylimääräisen pois, ja silti on liian tiukkaa. Velvoitteita on liikaa suhteessa rahoituspohjaan, joten velvoitteita on eduskunnan purettava. Se on työ, jonka käytännössä kaikki hallitukset 1990-luvun puolivälistä saakka ovat jättäneet liian vaikeana tekemättä.

 

Juuan kunnan ensi vuoden talousarvio on noin 330 000e alijäämäinen. Virkamiehen sisimpään koskee lujaa tehdä alijäämäinen esitys, mutta en salli itselleni lupaa tehdä epärealistista budjettia.

Juuan kunnan osalta suurin syy vaikeaan kuntatalouteen on valtionosuuksien leikkaukset. Valtionosuuksia on eri mekanismeilla leikattu ainakin kolmen edellisen hallituksen aikana. Nykyisen hallituksen päätöksiä emme vielä tiedä, mutta lupauksia leikkausten lopettamisesta on saatu. Juuan kunta on sijaintinsa ja väestön ikärakenteen vuoksi valtionosuuksista riippuvainen kunta, jonka tulevaisuuden ratkaisee oikeudenmukainen valtionosuuspolitiikka. Valtionosuudet eivät ole almuja Helsingistä maaseudulle, vaan ne ovat lakisääteinen korvaus kunnille valtion säätämien lakien toteuttamisesta. Eduskunnassa on säädetty laki, että kaikki lapset tulee kouluttaa varhaiskasvatuksesta lukioon samalla tavalla eri Suomen kolkissa. Kun Juuka toteuttaa tätä määrättyä tehtävää, valtio maksaa siitä meille korvausta eli valtionosuutta. Puheet almuista maaseudulle ovat vääriä ja niiden esittäjät eivät tunne hyvinvointivaltion rakennetta. Näin ollen meidän tulee jatkaa vaikuttamispolitiikkaa kaikilla tasoilla, jotta tietoisuus kunnan tärkeästä tehtävästä saavuttaa päättäjät. Juuan valtionosuuksiin on tulossa merkittävä lasku sairastavuuskertoimen muutoksen myötä. THL ja tilastokeskus ovat arvioineet datan perusteella, että kunnan väestö on terveempää kuin viisi vuotta sitten tehdyssä arviossa ja se laskee meidän tuloja 550 000 euroa. Muilta osin valtionosuudet kasvavat hieman, mutta samalla KIKY:n loppumisen myötä meille tulee kuluja maksettavaksi lisää. Näin ollen vuoden alusta tulevat valtionosuudet eivät Juuan osalta lainkaan kasva ja tämä johtuu sairastavuuskertoimen meille aiheuttaneesta yllätyksestä.

Näin ollen Juuan kunnan tulos tulee olemaan ensi vuonna alijäämäinen, ellei iloisia yllätyksiä tule joko vero-tai valtionosuuksien osalta. Olemme sopeuttaneet omaa toimintaa jo vuosia, joten kiristämisen mahdollisuutta ei enää juuri ole. Näin ollen erityisesti investointien matala taso lähivuosina on tärkeää ja investointien tulee keskittyä vaikuttaviin investointeihin. Meillä on useita vuosia aikaa tasoittaa tilanne, ja siitä pohjasta kiitos kaikille aikaisempien valtuustojen päättäjille!

Kaikesta hankalasta talousuutisoinnista huolimatta on tulevaisuus positiivinen. Juuan kunnan ongelmat ovat koko kuntakentän yhteisiä ongelmia, joten niihin haetaan valtiontasolla yhteisiä ratkaisuja. Uskon, että ratkaisuja on useita ja ne johtavat pitkällä aikavälillä kuntakentän toipumiseen. Sen vuoksi me olemme uskaltaneet panostaa tulevaisuuteen investointien muodossa. Ensi vuonna meillä alkaa sekä uuden koulun että kehitysvammaisten asumisyksikön rakentaminen. Kunta keskittyy perustoimintoihinsa eli koulututukseen, sote:een ja infraan. Väkimäärältään pienenevä kunta voi olla elinvoimainen, jos uskallamme panostaa tärkeisiin perustoimintoihin. Perinteiset elinvoimamittarit väestönkasvusta ja syntyvyydestä eivät enää toimi maailmassa, jossa koko arvopohja on muuttunut. Elinvoimaa voidaan mielestäni mitata ainoastaan siten, miten alueen ihmiset ja yritykset kokevat oman elinympäristönsä. Juuka pystyy jatkossa tarjoamaan asukkailleen Suomen parasta varhaiskasvatusta, peruskoulutusta, lukiokoulutusta, vesihuoltoa, kiinteistöhuolto, kirjastopalvelua, vapaa-aikapalveluja, nuorisotyötä, työllisyystyötä ja sote-palveluja Siun soten kautta. Tämä vaatii luopumista vanhoista rakennuksista ja vanhoista toimintamalleista, mutta uusiutumisen kautta kunta säilyttää kykynsä elää.

 

Vielä velvoitteista. Eduskunta aikoo velvoitteiden vähentämisen sijaan tuoda jälleen uusia asioita kunnille. Asiat ovat hyviä ja tärkeitä kuten subjektiivisen päivähoidon palauttaminen ja hoitajamitoitus. Ennen näiden velvoitteiden säätämistä tulisi jotakin velvoitteita poistaa, koska koko julkinen talous on merkittävästi alijäämäinen. Velvoitteista löytyy paljon sellaisista asioista, joilla ei ole ihmisen perusoikeuksien kannalta niin suurta merkitystä. Hoitajamitoituksen tyyppiset ikäihmisten palveluja parantavat palvelu tulee saattaa kuntoon nopeasti, mutta samalla on purettava muuta kustannusrakennetta. Jokainen meistä ymmärtää, ettei julkinen valta voi loputtomasti elää muualta maailmasta lainatulla rahalla. Näin ollen on aivan välttämätöntä, että eduskunta aloittaa arvovalinnat siitä, mitä palveluja yhteiskunnassa annetaan ja mitä byrokratiaa kuntien on pakko ylläpitää. Sitä kautta julkinen valta saa varoja toteuttaa kaikista tärkeimpiä perusoikeuksia eli koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa ja varhaiskasvatusta.

 

Juuan kunnassa on toteutettu merkittävää säästämistä useita vuosia. Toimintakulumme ovat laskeneet merkittävästi, samoin eläköitymisten myötä henkilöstömäärä. Nyt olemme jo haavoittuvassa tilanteessa, kun useissa tehtävissä on vain yksi hoitaja. Uusi keskuskeittiö ja koulu keskittävät kouluverkon ja kiinteistöstrategian mukaisesti kiinteistöjen määrä on vähentynyt ja vähenee koko ajan. Toimintamme on tällä hetkellä erittäin tehokasta ja kyselyiden mukaan erityisen laadukasta. Nykyisillä lain velvoitteilla pärjäämme ainakin seuraavat 10 vuotta, jos jatkamme vakaata taloudenpitoa. Uusia velvoitteita ilman valtion rahoitusta ei kestä yksikään kunta Suomessa.

 

 

 

Kommentit:

13.12.2019 08:34 | Kätkäläisen Ukko
Hei, Yksi juukalainen puoskari häärää konsulttiyhtiö FCG:n pomona rakentamassa vessoja nepalilaisille. On kuulemma hienot visiot, seuraavaksi rahoja kuppamaan Sri Lankaan. Pitäisikö teidän kysyä FCG:ltä neuvoa, kun ovat mestareita parantamaan maailmaa? Suomi on parannettu päin persettä, mutta mitäpä siitä.

Lisää kommentti


Lähettäjä: 
Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus
 
« Takaisin

Juuan kunta

Juuan kunnantalo

Avoinna ma-pe klo 9-15
Poikolantie 1, 83900 Juuka 
p. 040 104 2865 (Neuvonta ja yhteispalvelupiste)

p. 040 104 2000 (Juuan kunnan vaihde)
Fax. (013) 472 123


PUHELINLUETTELO »
YHTEYSTIEDOT »
YHTEYDENOTTOLOMAKE »